Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 27.05.2024/Pykälä 80

KH 27.05.2024 § 80  

554/00.01.01.00/2021  

Lisätiedot:

kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh. 050 354 0121

kaupunginjohtaja Christoffer Masar, puh. 050 411 0163

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Hallintosäännön päivittämisen valmistelu

Kaupungin hallintosääntö on edellisen kerran tarkistettu valtuustossa 19.12.2022 (§ 67). Muutokset astuivat voimaan 1.1.2023. Valmistelussa oli tuolloin todettu, että paikkajakotoimikunta-asiaan ja muihin organisaatio- tai tehtävämuutoksiin palataan hallintosäännön seuraavan varsinaisen päivityksen yhteydessä. Lisäksi tuolloin valtuuston pöytäkirjaan kirjattiin, että nuorisovaltuuston edustajan osallistuminen kaupunginhallituksen kokouksiin otetaan valmisteluun hallintosäännön seuraavan päivityksen yhteydessä.

Hyvinvointialueuudistuksen täytäntöönpanon takia hallintosäännön päivitystyö on kestänyt alun perin suunniteltua pidempään. Loppusyksystä 2023 lähetettiin valtuuston poliittisille ryhmille kysely hallintosäännön päivittämistä koskevista tarpeista. Viimeiset vastaukset kyselyyn saatiin kuluvan vuoden tammikuun lopussa. Kaupunginhallituksen kokouksessa 29.1.2024 selostettiin kyselyyn saadut vastaukset ja keskusteltiin tulleista ehdotuksista. Tuossa yhteydessä todettiin yhteisesti myös ne kohdat, joita ei oteta valmisteluun ja ne kokonaisuudet, joita käsitellään erillisessä work shopissa.

Valtuustoryhmien puheenjohtajille ja kaupunginhallituksen jäsenille järjestettiin work shop hallintosäännön päivittämisestä 14.3.2024. Aiheina olivat kaupunkikuvatoimikunnan tulevaisuus, mahdollinen uusi paikkajakotoimikunta, sivistystoimen alainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisaatio sekä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntien yhdistäminen yhdeksi valiokunnaksi ja jaostojen perustaminen kumpaakin kieliryhmää varten. Todettakoon, että tilaisuudessa käydyn keskustelun pohjalta ei esitetä muutoksia kaupunkikuvatoimikuntaan liittyen; muut asiat käsitellään jäljempänä.

Work shopissa käydyn keskustelun pohjalta jatkettiin viranhaltijavalmistelua. Valiokuntia ja henkilöstöjaostoa pyydettiin antamaan evästyksiä hallintosääntöuudistuksen valmisteluun erikseen seuraavasti:

-          henkilöstöjaosto: 3, 6 ja 8 luvut,

-          opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnat, hyvinvointivaliokunta, yhdyskuntavaliokunta ja rakennusvaliokunta: 3, 5 ja 6 luvut,

-          tarkastusvaliokunta: 3, 5, 9 ja 10 luvut. Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valmistella esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi.

Valiokunta- ja jaostokäsittelyt

Tarkastusvaliokunta 4.4.2024 § 14 jaTarkastusvaliokunta 25.4.2024 § 18

Henkilöstöjaosto 16.4.2024 § 7

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta 17.4.2024 § 18

Rakennusvaliokunta 24.4.2024 § 20

Hyvinvointivaliokunta 24.4.2024 § 16

Svenska utskottet för undervisning och småbarnspedagogik 25.4.2024 § 26

Yhdyskuntavaliokunta 29.4.2024 § 33

Toimielinten evästykset on tarkoituksenmukaisilta osin huomioitu jatkovalmistelussa. Siltä osin kuin esitys päivitetyksi hallintosäännöksi ei vastaa annettua evästystä todettakoon seuraavaa:

-          Toimialajohtajien vastuisiin ei esitetä lisättäväksi kokousasioiden asianmukaista valmistelua, yhteensovittelua ja täytäntööpanoa koskevaa määräystä, koska siitä on toisaalta jo maininta esittelyä koskevassa kohdassa (§ 121) ja kuuluu muutenkin lain nojalla viranhaltijan yleisiin velvollisuuksiin sekä sisältyy myös toimialajohtajien 14 §:ssä mainittuun vastuuseen.

-          Muutosesitystä hallintosäännön 55 §:ään ei ole tehty, nykyisen muotoilun perustuen kuntaliiton hallintosääntömalliin.

-          Muutosesitystä hallintosäännön 58 §:ään (tarkastusvaliokunnan sihteeri) ei ole tehty, koska nykyinen määräys mahdollistaa eri tilanteiden huomioimisen. Valiokunta päättää itse sihteeristään kirjauksesta huolimatta.

-          Valtuuston kokouspalkkion ja varapuheenjohtajien vuosipalkkion määrän alentaminen jätetään poliittiseen harkintaan.

-          Muilta osin perustelut ilmenevät erikseen alla muutosesitysten yhteydessä.

Jatkovalmistelussa on myös tehty joitakin muita myöhemmin havaittuja tarpeellisiksi koettuja päivityksiä.

Rakennusvaliokunnan kaupunkikuvatoimikuntaan liittyvä evästys ei ole hallintosäännön sisältöön vaikuttava asia, minkä vuoksi sitä ei tässä yhteydessä käsitellä enemmälti. Rakennusvalvonta ja yleishallinto ottavat evästyksen huomioon uuden rakentamislain voimaan tuloon liittyvissä valmisteluissa. Nyt käsiteltävänä olevaan ehdotukseen ei ole myöskään muilta osin sisällytetty maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesta aiheutuvia muutoksia hallintosääntöön, vaan nämä tuodaan erikseen käsittelyyn syksyllä 2024. Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.

Kaupungin hyvinvointiorganisaatio (luvut 2 ja 5)

Hallintosäännössä esitetään sivistystoimen toimialan nimi muutettavaksi sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialaksi ja hyvinvointivaliokunnan nimi muutettavaksi hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunnaksi. Lisäksi esitetään hyvinvointityöhön liittyviä uusia kirjauksia tehtäviin (19 ja 21 §).

Kaupungin hyvinvointiorganisaatiota on käsitelty aikaisemmin kulttuuri- ja vapaa-aikavaliokunnassa (KUVA 8.6.2022 § 40) sekä kaupunginhallituksessa (KH 23.5.2022 § 76 ja 31.10.2022 § 166). Hyvinvointikoordinaattorin toistaiseksi voimassa oleva vakanssi on tuolloin päätetty sijoittaa sivistystoimen hallintoon. Edellä mainitussa valtuustoryhmille osoitetussa kyselyssä asia nousi esiin, ja organisaatiota käsiteltiin myös yhtenä aiheena kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien puheenjohtajien work shopissa 14.3.2024.

Kaupungin hallintosäännössä ei käsitellä yksityiskohtaisesti kaupungin toimialojen sisällä olevaa organisaatiota. Voimassa olevan hallintosäännön 14 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää toimialojen jakautumisesta tulosalueisiin ja tulosalueiden johtamisesta. Valiokunta puolestaan päättää toimialansa tulosalueiden jakautumisesta tulosyksiköihin ja tulosyksiköiden johtamisesta; yleishallinnon osalta kaupunginjohtaja. Tähän ei esitetä muutosta. Näin ollen mahdolliset organisatoriset muutokset eivät vaadi muutoksia hallintosääntöön, vaan toteutus tapahtuisi hallintosäännön 14 §:ssä määritellyn toimivallan puitteissa.

Edellä mainituista syistä johtuen hyvinvointiorganisaatiota valmistellaan hallintosäännöstä erillisenä asiana, ja tuodaan päätöksentekoon lähiaikoina.

Hyvinvointivaliokunta on pyytänyt selvitystä Kauniaisten kotouttamisen järjestämisestä ja mahdollisuudesta siirtää se hyvinvointivaliokunnan alaisuuteen. Kotouttaminen kuuluu tällä hetkellä kaupunginhallitukselle Työvoimaan kuuluvien kotoutujien palvelut järjestää 1.1.2025 alkaen Espoo-Kauniainen työllisyysalue, ja myös työvoiman ulkopuolisten kotoutujien palveluiden järjestämisestä on käynnistetty neuvottelut Espoon kanssa. Kun kaupungin hyvinvointiorganisaatio on saatu ratkaistua ja edellä mainittu yhteistyökuvio selvitettyä, tullaan palaamaan hyvinvointivaliokunnan esiin nostamaan asiaan. Mahdolliset muutokset hallintosääntöön voidaan tehdä erikseen tai samassa yhteydessä, kun käsitellään uudesta rakentamislaista johtuvia muutoksia hallintosääntöön.

Valiokunta- vai jaostomalli (luvut 2 ja 5)?

Hallintosääntöehdotuksessa esitetään toimielimen nimen muuttamista kasvatus- ja koulutusvaliokunnaksi.

Kuntalain 30 §:n mukaan kaksikielisessä kunnassa asetetaan opetustoimen hallintoon erillinen toimielin kumpaakin kieliryhmää varten taikka yhteinen toimielin, joka jakautuu kieliryhmiä varten jaostoihin. Toimielimen tai jaoston jäsenet on valittava asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä. Kuntalain 31 §:n mukaan jaoston jäsenenä voi olla myös toimielimen varajäsen ja lisäksi valtuusto voi päättää, että jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä. Todettakoon, että Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan suomen- ja ruotsinkielisten toimielinten on oltava samalla tasolla, eli molempien tulee olla joko valiokuntia tai jaostoja.

Valmistelussa on tarkistettu Manner-Suomen kaksikielisten kuntien hallintosäännöt. Jaostomalli on selvästi yleisin malli, mutta huomioon on otettava, että mallin valintaan vaikuttavat luonnollisesti kunkin kunnan muu organisaatio, erilaiset yhteistyöjärjestelyt sekä kieli- ja poliittiset voimasuhteet. Lähialueen kunnissa valiokuntamallia vastaava lautakuntamalli on käytössä Kauniaisten lisäksi Espoossa ja Kirkkonummella. Jaostomalli taas esim. Helsingissä, Sipoossa ja Siuntiossa. (Vantaan ratkaisua ei suositella malliksi, koska toimielimet eivät ole samalla tasolla).

Kukin kunta valitsee itselleen parhaiten sopivan mallin.

Kauniaisissa on vuodesta 1994 alkaen ollut kaksi tasavertaista valiokuntaa (aiemmin lautakuntaa). Ennen sitä oli osastomalli, eli jaostomallia vastaava järjestely. Lautakuntamalliin siirryttiin, koska silloista järjestelmää ei pidetty toimivana. Osastomallissa oli koululautakunnassa 9 jäsentä, joista 5 edusti suomenkielistä ja 4 ruotsinkielistä kieliryhmää. Kussakin osastossa oli 7 jäsentä.

Valiokuntamallia on tähän saakka pidetty toimivana, ja kaupunginhallitus on tarvittaessa voinut käsitellä sellaiset asiat, joista valiokunnissa on vallinnut erimielisyyttä. Todettakoon, että tätä mahdollisuutta ei ole kovin usein kuitenkaan käytetty, koska kaupunginhallitus on tällä valtuustokaudella vain kerran käyttänyt otto-oikeutta asiassa, jossa opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnat olivat päättäneet eri tavalla. Edellisellä valtuustokaudella näin ei tapahtunut kertaakaan.

Harkinnassa on huomioitava myös valtuuston hyväksymään kaupungin strategiaan 2022–2030 sisältyvät vahvaa kaksikielisyyttä korostavat päämäärät kaupungin toiminnalle. Kaksikielisyyttä korostetaan jo visiossa: ”Aikaansaavasta, hyvinvoivasta ja resurssiviisaasti tulevaisuutta rakentavasta, elävästi kaksikielisestä ja monikulttuurisesta Granista” sekä erikseen kokonaisvaltaista hyvinvointia koskevassa tavoitteessa. Valiokuntamalli tai vahva jaostomalli tukee strategiaa, toisin kuin jaostomalli ilman varsinaista toimivaltaa.

Nykyinen kahden valiokunnan järjestely mahdollistaa kieliryhmän paremman vaikutusvallan asioihin, jotka koskevat omaa kieliryhmää, ja muodostaa sitä kautta suuremman roolin kunnan poliittisessa kokonaisuudessa. Valiokunta on jaostoa korkeammalla tasolla toimielinhierarkiassa sen toimiessa suoraan kaupunginhallituksen alla. Jaostomallissa hyvinvointivaliokunnalla olisi vahvempi asema kuin huomattavasti suurempia talousarvioita käsittelevillä kielijaostoilla.

Mikäli siirryttäisiin yhden valiokunnan ja kahden jaoston malliin, päällekkäiset valiokuntakäsittelyt sinänsä poistuisivat sellaisten yhteisten asioiden kohdalla, jotka eivät ole kielisidonnaisia. Tämä voisi nopeuttaa näiden asioiden käsittelyä. Toisaalta tämä on kahden valiokunnan mallissa ratkaistavissa myös hyvän kokousaikataulusuunnittelun avulla.

Jaostomallissa toimielinten määrä lisääntyisi yhdellä. Opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnissa on kussakin 9 jäsentä. Mitä vähemmän paikkoja olisi yhteisessä valiokunnassa ja sen alaisissa jaostoissa, sen suurempi riski on, että erityisesti pienemmät puolueet voisivat jäädä ilman edustusta. Sen vuoksi esitetään, että mahdollisessa jaostomallissakin valiokunnassa olisi edelleen 9 jäsentä (kuten myös hyvinvointivaliokunnassa) ja että jaostoissa olisi 7 jäsentä kussakin. Niin oli aikaisemmin osastomallissakin. Jaostomallissa olisi näin 5 luottamushenkilöpaikkaa enemmän kuin nykyisin. Tästä aiheutuisi luonnollisesti tietty kustannuslisäys sekä kokouspalkkioissa että puheenjohtajien vuosipalkkioissa.

Yhden yhteisen valiokunnan kohdalla tulisi ottaa huomioon molempien kielten tasavertaisen asema ja kielellisten erityispiirteiden turvaaminen esimerkiksi valiokunnan puheenjohtajan kielitaidossa ja käsiteltävien asioiden käännöstarpeessa. Tästä syystä esitetään jaostomallissa, että valiokunnan puheenjohtaja ei voisi olla jäsenenä kummassakaan jaostossa. Monen kunnan hallintosäännössä on myös määrätty yhteisen toimielimen paikkojen kielijakaumasta (kokonaan tai vähintään x määrä jäseniä jommastakummasta / kummastakin kieliryhmästä). Mikäli siirryttäisiin jaostomalliin, esitetään, että näin tehtäisiin myös Kauniaisissa. Hallintosäännössä voi myös määrätä muuta yhteisen valiokunnan ja jaostojen kokoonpanoista: esim. mikä toimielin valitsee jaoston jäsenet; tuleeko jaoston puheenjohtaja olla valiokunnan jäsen; voidaanko jaoston jäseneksi valita muitakin kuin valiokunnan jäseniä ja varajäseniä; valiokunnan puheenjohtajan mahdollisuudesta olla jaoston jäsen.

Tällä hetkellä kaikki asiat käsitellään kussakin valiokunnassa ko. valiokunnan kielellä, mukaan lukien mahdolliset oikaisuvaatimukset ja asianosaisasiat. Siltä osin kuin kummassakin valiokunnassa käsitellään samaa asiaa, teksti käännetään toiselle kielelle. Käännösvaiheita on tällä hetkellä yleensä vain yksi.

Yhden valiokunnan mallissa käsittelykieli valiokunnassa olisi pääsääntöisesti suomi (kaupungin hallintokielen mukaisesti). Jaostoissa käsittely tapahtuisi aina jaoston omalla kielellä.

Yhden valiokunnan mallissa valiokunnan käsiteltäväksi voisi kuitenkin tulla kummallakin kielellä käsiteltäviä asioita (esim. jaostossa ensimmäisenä asteena käsitelty asia, jaoston / viranhaltijan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset, tai mahdolliset valiokunnan käsiteltäväksi kuuluvat asianosaisasiat). Lisäksi jokaisella valiokunnan jäsenellä on kielilain 28 §:n mukaan oikeus käyttää suomea tai ruotsia kokouksessa. Tämä asettaa toisenlaiset vaatimukset kokoonpanolle ja/tai käännöstarpeelle kuin nykyisessä kahden valiokunnan mallissa.

Jaostomallissa valiokunnan toimivaltaan kuuluvat kieliryhmää koskevat asiat tulee käsitellä valiokunnan lisäksi myös jaostossa, mikä pidentäisi asioiden käsittelyaikaa ja lisäisi käännöstarvetta. Oletettavaa onkin, että käännöstarve lisääntyisi jaostomallissa kahden valiokunnan malliin verrattuna ja huomioon otettavaa on, että sivistystoimella ei ole omaa kielenkääntäjää, vaan tukeutuu kuten muutkin toimialat yleishallinnon kääntäjäresurssiin (1,5 htv). Ulkoisen käännöspalvelun käyttämisestä aiheutuisi lisäkustannuksia.

Käännöstarve ja erilliset käsittelyt jaostoissa pitkittäisivät asioiden käsittelyaikaa, mikä voi osoittautua erityisen haasteelliseksi talousarviota käsiteltäessä. Muutenkin on paljon asioita, jotka ovat joko kielisidonnaisia tai koskevat kieliryhmää sillä tavalla, että asia pitäisi käsitellä myös jaostossa. Siltä osin kuin jaostomallissa asia käsiteltäisiin vain kerran yhdessä toimielimessä (joko valiokunta tai jaosto), asian käsittelyaikataulu voisi toki nopeutua nykyiseen verrattuna. Todettakoon, että varsin moni valiokunnissa vuonna 2023 käsitelty asia olisi jaostomallissa voitu katsoa vaatineen käsittelyn jaostossa.

Koska nykyisen toimintamallin mahdolliset haasteet ovat ratkaistavissa muutenkin ja koska jaostomalli nähdään heikennyksenä kaupungin vahvaan kaksikielisyyteen, hallintosääntöön ei esitetä muutoksia tältä osin.

Mikäli päätettäisiin siirtyä jaostomalliin, on ratkaistava myös valiokunnan ja jaostojen päätettäväksi tulevat asiat. Tätä on kussakin kunnassa ratkaistu kyseisen kunnan tilanteen perusteella. Pohjaksi tulisikin ottaa kaupungin hallintosäännössä määrätty toimivalta.

Todettakoon, että nykyisessä valiokuntamallissa tehtävät ja päätöksenteko ovat selkeät toisiinsa nähden. Jaostomallissa voisi esiintyä tulkinnanvaraisuutta jaostojen ja valiokunnan toimivallan välillä mahdollisimman hyvistä muotoiluista huolimatta.

Siltä varalta, että asiassa päätettäisiin siirtyä jaostomalliin, on oheismateriaalissa 1 esitetty muutoksia hallintosääntöön pohjautuen nyt käsiteltävään hallintosäännön päivitysversioon. Muutokset astuisivat voimaan vasta seuraavan valtuustokauden alussa. Näin ollen on mahdollista jättää esim. osa tarpeellisista muutoksista, kuten toimivaltakysymykset, myöhemmin syksyllä ratkaistavaksi erikseen.

Tässä yhteydessä olisi myös mahdollista laajemminkin käsitellä koko sivistystoimen toimielinorganisaatiota hyvinvointityötä korostaen, minkä takia esitetäänkin, että mikäli päätetään siirtyä jaostomalliin, niin päätettäisiin samassa yhteydessä palata syksyllä toimivaltakysymyksiin ja muihin sivistystoimen toimielinorganisaatiota koskeviin vaihtoehtoihin. Oheismateriaalina on hahmotelma vaihtoehtoisesta toimielinorganisaatiomallista (oheismateriaali 2) ja luonnostelu muutoksista hallintosääntöön pohjautuen nyt käsiteltävänä olevaan hallintosäännön päivitysversioon (oheismateriaali 3). Mallissa uudella sivistys- ja hyvinvointivaliokunnalla olisi vahva poikkihallinnollinen asema sivistystoimen sisällä, toimielinten määrän edelleen pysyessä samana, mutta tuodessa pientä kustannussäästöä sekä nykyiseen malliin, että oheismateriaalissa 1 esitettyyn malliin verrattuna. Hyvinvointityö ei ole pelkästään liikuntaa, kulttuuria, kirjastopalveluita, nuorisopalveluita ja kansalaisopiston palveluita, vaan kasvatus ja koulutus ovat keskeisiä osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjiä yhteiskunnassa. Sivistys ja hyvinvointi ovat toisiaan vahvistavia tekijöitä, jotka luovat perustan yksilöiden ja yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Sivistys tarjoaa tiedot, taidot ja mahdollisuudet, jotka parantavat hyvinvointia, kun taas hyvinvointi luo suotuisat ja vakaat olosuhteet yksilön oppimiselle. Tämä toteutuisi hyvin uuden sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan muodostamisella.

Hallintosäännön päivitysehdotuksen rakenne

Liitteessä on esitetty hallintosääntöön tehtävät päivitykset kaksipalstaisena siten, että vasemmalla ovat hallintosäännön määräykset voimassa olevassa hallintosäännössä ja oikealla vastaavat päivitettäviksi esitetyt määräykset. Muutetut kohdat on merkitty keltaisella ja poistetut yliviivattuina. Suoraan hallintosäännöstä eri paikkaan tai muista voimassa olevista kaupungin ohjeista (yleiset hankintaohjeet, KH 12.12.2012, ja sisäisen valvonnan ohjeet, KH 12.6.2013 ja 26.1.2015) siirretyt kohdat on merkitty vihreällä.

Päivitysten vuoksi hallintosäännön pykälänumerointi tulee osittain muuttumaan. Valmistelutekstissä viitataan tässä vaiheessa kuitenkin olemassa oleviin pykälänumeroihin; lopullinen numerointi tarkistetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttyä päivitetyn hallintosäännön. Tulevia tarkistuksia ajatellen esitetään luovuttavaksi pykäläviittauksista; jatkossa viitataan ko. asiaa koskevaan lukuun.

Henkilöstöä koskevat muutosehdotukset (luvut 6 ja 8)

Kaupungin henkilöstöä koskeva luku on pitkään ollut samansisältöinen. Vuonna 2020 edellisen suuremman päivityksen yhteydessä lukuun tehtiin lähinnä teknisluontoisia muutoksia. Muutosehdotuksissa näkyvät sen vuoksi myös operatiivisessa toiminnassa esille tulleet tarpeet.

Kaupungin palkkausjärjestelmää koskevat kirjaukset ovat vanhanaikaisia eivätkä ota huomioon sitä, että kaupungissa sovellettavien työehtosopimusten (KVTES, OVTES, TS ja TTES) osalta on määritetty tehtäväkohtaiset palkat hinnoittelutunnuksittain, joita kaupungissa noudatetaan ja joihin henkilöstö palkataan. Palkkataulukko tarkistetaan vuosittain sekä aina yleiskorotusten ja/tai järjestelyerien yhteydessä. Palkkaohjeen päivittäminen kuuluu luontevasti henkilöstöjaostolle, kuten muutkin henkilöstölle suoritettavat korvaukset ja henkilöstöedut. Henkilöstöjaoston toimivaltaa koskevat säännökset on kirjoitettu käytännössä kokonaan uudelleen, samoin osittain myös henkilöstöjohtajan toimivaltaa koskeva määräys. Tavoitteena on kuvata toimivaltakysymykset nykyistä selkeämmin. Palkkausjärjestelmää koskevat muutokset näkyvät myös 36 §:ssä.

Virat tai työsopimussuhteiset tehtävät perustaisi edelleen kaupunginhallitus, mutta jatkossa ensisijaisesti talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kesken vuotta kaupunginhallitukselle tuotaisiin jatkossa vain uudet vakinaiset virat. Toimien kohdalla esitetään toimivallan siirtämistä kaupunginjohtajalle. Muilta osin ei esitetä muita kuin teknisluontoisia muutoksia ko. määräyksiin.

Kuntaliiton hallintosääntömallista esitetään uudet säännökset 31 §:ään sekä 32 §:n perään.

Rekrytointia koskeviin säännöksiin esitetään joitakin periaatteellisia muutoksia. Koska talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja eivät ole toimialajohtajia, esitetään heidän valitsemisensa kuuluvan jatkossa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluva nykykirjaus on vanhentunut, epäjohdonmukainen ja perustuu aiempaan tilanteeseen, jolloin yleishallinto ei ollut oma toimiala. Hallintosäännössä esitetään nyt siirtymistä kaikkia toimialoja koskevaan samanlaiseen johdonmukaiseen sekä muualla laajasti sovellettuun toimintatapaan, jossa henkilövalinnan tekee pääsääntöisesti valittavan henkilön esihenkilön yläpuolella oleva taho, ns. ”yksi yli yhden” -periaate.

Vapaasta päättämisestä koskevaan kohtaan (§ 37) esitetään toimivaltamuutosta vastaamaan paremmin operatiivisen toiminnan käytännön tarpeita.

Sijaistamista koskevat määräykset on siirretty muualta hallintosäännöstä henkilöstöasioita koskevaan lukuun.

Työnantajan suorittamat irtisanomiset on nostettu aiempaa korkeammalle tasolle.

Henkilökunnan kielitaitovaatimukset ovat luvussa 8. Kielitaitovaatimuksiin (§ 48) esitetään lievennystä työmarkkinatilanteen ja työpaikan houkuttelevuuden lisäämisen vuoksi. Esitys muodostaa samalla kompromissin evästyksissä esille tulleisiin päinvastaisiin näkemyksiin.

Muut muutokset ko. luvuissa ovat lähinnä teknisluontoisia.

Hallintosääntöön määräykset viranhaltijoiden erityistoimivallasta (3 luku)

Hallintosäännön 3 luvun loppuun on lisätty määräys viranhaltijoiden erityistoimivallasta. Säännökseen on koottu kaupunginhallituksen hyväksymissä yleisissä hankintaohjeissa ja sisäisen valvonnan ohjeissa annettua toimivaltaa samalla joiltain osin täsmentäen. Voimassa olevat määräykset (mm. hankinnan keskeyttämisestä, hankintasopimuksen irtisanomisesta ja option käyttöön ottamisesta) on siirretty suoraan kaupunginhallituksen aiemmin hyväksymistä ohjeista, lukuun ottamatta alla erikseen mainittuja kohtia.

-          Muutettu kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien kohdalla aiemmin ollutta viittausta kansallisten hankintojen korkeimpaan alarajaan (on nykyisin 500 000 €) rakennusurakoiden kansalliseen kynnysarvioon (150 000 €, mikä määrältään vastaa hankintaohjeiden voimaan tullessa ollutta määrää).

-          Tulosaluepäälliköiden kohdalla nostettu toimivalta tavara- ja palveluhankintojen kansalliseen kynnysarvoon (muutos 30 000 € -> 60 000 €).

-          Tulosyksikköpäälliköiden kohdalla nostettu toimivalta 10 000 € -> 30 000 €, sekä lisätty vastaava tarpeelliseksi havaittu oikeus yhdyskuntatoimen tulosaluepäällikön suorassa alaisuudessa virassa oleville itsenäisesti investointihankkeiden vastaavina toimiville.

-          Laajennettu kaikille toimialajohtajille aiemmin vain yleishallinnon toimialajohtajalla ollut oikeus tehdä tiettyjä päivittäistarvikkeita ja -materiaaleja koskevia hankintoja ja puitesopimuksia. Toisaalta rajattu investoinnit ulkopuolelle.

-          Vastaava laajennus tehty myös liittymisestä yhteishankintaan, edellytyksenä, että ei ole kyse toiminnan muutoksesta.

-          Lisätty edellä mainittua laajempi oikeus tehdä kilpailutetun puitejärjestelyn sisällä minikilpailutuksia.

-          Lisätty aiempaa laajempi oikeus liittyä yhteishankintoihin (esim. Hansel).

-          Keskitetty toimivalta saatavien poistoihin – ja vapautuksiin - talousjohtajalle aiemmin rinnakkaisvaihtoehtoina olleiden sijaan. Muutos vastaa nykykäytäntöä.

Hallintosääntöön ehdotetut muut muutokset

Hallintosääntöön esitetään tehtäväksi tarkistuksia Kuntaliiton hallintosääntömalliin perustuen (2, 5, 17, 56, 73, 84, 112, 114, 128, 131, 134 § sekä 7 luvun otsikko). Lisäksi on lisätty uusi määräys hallintosäännön loppuun.

Hallintosääntöön esitetään tehtäväksi myös jonkin verran teknisluontoisia korjauksia kielellisistä, stilistisistä tai asioiden jäsentämiseen liittyvistä syistä sekä lainsäädännöstä tai käytännön toiminnan yhteydessä syntyneestä täsmennystarpeesta johtuen. Hallintosäännön päällekkäisiä kirjauksia ja tarpeettomiksi havaittuja kohtia esitetään poistettaviksi. Näitä ei kaikilta osin ole mainittu esittelytekstissä erikseen.

Toimielinorganisaatiota koskevaan lukuun 2 on lisätty maininta valtuuston vaalilautakunnasta. Lukuun on myös lisätty maininta keskusvaalilautakunnan esittelijästä.

Opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnista (jatkossa kasvatus- ja koulutusvaliokunnat) esitetään poistettavaksi Espoon kaupungin edustus. Todettakoon, että edustus on jäänne Espoon kanssa sovitusta yhteistyöstä perusopetuksen järjestämisessä, mutta Espoon edustusoikeutta ei ole enää mainittu vuonna 2005 ja sen jälkeen sovituissa sopimuksissa.

Nuorisovaltuustosta määrätään hallintosäännössä tällä hetkellä valtuuston yhteydessä erikseen, ja on selvyyden vuoksi siirretty tämä vaikuttamistoimielimiä koskevaan määräykseen (11 §).

On esitetty toiveita ottaa valmisteluun nuorisovaltuuston edustajan osallistuminen kaupunginhallituksen kokouksiin (KV 19.12.2022). Todettakoon, että nuorisovaltuuston edustajan läsnäolo kaupunginhallituksen kokouksessa on jo tällä hetkellä mahdollista, koska toimielin voi päättää itse muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissaan (114 §). PKS- ja Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa vain Raaseporin hallintosäännössä on ehdoton kirjaus nuorisovaltuuston oikeudesta nimetä edustajansa kaupunginhallituksen kokoukseen, muualla mahdollinen läsnäolo perustuu toimielimen omaan päätökseen. Tämän vuoksi esitetään, ettei hallintosääntöön tehdä kirjausta nuorisovaltuuston edustajan läsnäolo- ja puheoikeudesta kaupunginhallituksen kokouksissa, vaan kaupunginhallitus niin katsoessaan itse ottaa tämän käyttöön. Mikäli kuitenkin asiassa haluttaisiin päättää toisin, esitetään, että läsnäolo-oikeus rajataan ei vain salassa pidettäviin tietoihin ja niiden käsittelyyn, vaan toimielimellä olisi mahdollisuus yksittäisen asian luonteesta johtuen muutoinkin rajata läsnäolo.

Kaupunginjohtajan toimivaltaa koskevaan pykälään (13 §) esitetään teknisluontoisia ja erityisesti operatiiviseen toimintaan liittyviä lisäyksiä sekä myös kaupunginhallituksen hyväksymistä kaupungin sisäisten valvonnan ohjeista siirrettyä toimivaltaa.

Koska delegoitua toimivaltaa ei voida antaa muille kuin virkasuhteessa oleville, on hallintosääntöön tehty tätä koskevia täsmennyksiä.

Kaupunginhallituksen toimivaltaan esitetään teknisluontoisia korjauksia ja täsmennyksiä sekä hyvinvointialue- ja TE-uudistuksesta johtuvia tarkennuksia. Lisäksi esitetään toimivallan siirtämistä valtuustolta kaupunginhallitukselle katujen kunnossa- ja puhtaanapitotaksan sekä rakennusvalvontataksan osalta, muiden taksojen hyväksymisen kuuluessa valiokunnille – tai asiakirjojen ja yleishallinnon maksujen osalta kaupunginjohtajalle. Uudeksi tehtäväksi esitetään paikkajakotoimikunnan asettaminen. Aiempaa selvemmin mainittaisiin myös kaupunginhallitukselle jo nyt kuuluva toimivalta päättää ristiriitatilanteessa useamman valiokunnan toimivaltaan kuuluvat asiat.

Hallintosääntöön esitetään lisättäväksi maininta toimivallasta lahjoituksen, perinnön ja testamentin vastaanottamisesta (13 § kaupunginjohtaja ja 18 § kaupunginhallitus).

Valiokuntien toimivaltaan esitetään tarkennus väistötiloihin liittyen, hallintosäännön nykymuotoilun ollessa vaikeasti tulkittavissa (20.7 §, ja ylkv 21.2 ja 21.7 §). Muotoilua on muutettu saadun evästyksen takia. Muiltakin osin on yleistoimivallan kohdalla kyse täsmennyksistä, jotka eivät tuo muutosta nykytilaan.

Yhdyskuntavaliokunnalle esitetään oikeus tehdä maa- ja vesialueita koskevia vuokrasopimuksia 10 vuodeksi (nykyisen 5 vuoden sijaan) sekä esitetään toimivallan siirtämistä kaupunginhallitukselta yhdyskuntavaliokunnalle, kun tontin myynti perustuu tontinvuokrasopimukseen (kauppahinnan perustuessa kaupunginhallituksen vuosittain vahvistamiin luovutusehtoihin). Kaikki asukasvalinnat tehtäisiin jatkossa yhdyskuntatoimessa, henkilöstöjohtajan esittäessä toimivallan poistamista häneltä.

Hyvinvointivaliokunnan (jatkossa hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunnan) tehtäviä ja toimivaltaa on esitetty täsmennettäväksi ja täydennettäväksi hyvinvointityöllä.

Taloudenhoitoa koskevaan lukuun esitetään täsmennyksiä. Ulkoista valvontaa koskevasta määräyksestä (57 §) esitetään siirrettäväksi sisäistä valvontaa koskevat maininnat 11 lukuun.

Valtuuston kokouskutsuaika esitetään lyhennettäväksi 10 päivästä 5 päivään, jolloin samalla luovuttaisiin erillisen lisälistan lähettämisestä (73–74 §). Valtuuston käsittelyä edeltää aina käsittely muussa toimielimessä, joten asiaan on edelleen mahdollista perehtyä erittäin hyvissä ajoin.

Hallintosääntöä on päivitetty sähköisen kokoushallintajärjestelmän käyttöä koskevilta osin.

Äänestysjärjestystä koskevaa määräystä (89 §) on selkeytetty, kuten enemmistövaaleja ja suhteellisia vaaleja koskevan luvun 14 sisältöä (tässä keltaisella värillä osoitettu lisäykset / muutokset, sisällön muilta osin pysyessä samana, vaikka kappalejärjestys onkin muuttunut).

Kuntalaisaloitetta koskevasta määräyksestä (132 §) on poistettu kuntalaista kumottu aloitteen tekijöiden lukumäärää koskeva momentti.

Korotettu kokouspalkkio lisätunneilta (139 §) esitetään poistettavaksi.

Keskusvaalilautakunnan kohdalla esitetään, että ääntenlaskennasta voidaan kokouspalkkion sijaan suorittaa kaupunginhallituksen erikseen vahvistama tuntikorvaus, koska ääntenlaskenta kestää toimielinten tavanomaisia kokouksia huomattavasti pitempään. Työ muistuttaa enemmän muiden vaalitoimielinten työtä. Toisaalta huomioidaan se, että jatkossa keskusvaalilautakunta laskee kaksien vaalien (kunta- ja aluevaalien) äänet samanaikaisesti.

Kaupunginjohtaja Christoffer Masar:

Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle päivitetyn hallintosäännön hyväksymistä ja valtuuttaa viranhaltijoita tekemään pykälänumeroinnista aiheutuvat muutokset hallintosääntöön päätöksenteon jälkeen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää oikeuttaa hallintopalvelut tekemään teknisluonteisia ja kielellisiä korjauksia hallintosääntöön ja oheismateriaaliin ennen valtuuston käsittelyä.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että hallintosääntö astuu voimaan 1.8.2024, lukuun ottamatta toimielinten kokoonpanoja koskevia muutoksia, jotka astuvat voimaan vasta seuraavan valtuustokauden alussa 1.6.2025.

……….

Keskustelun aikana tehtiin useita vastaesityksiä. Puheenjohtajan ehdotuksen mukaan vastaesitykset käsiteltiin niiden esittämisjärjestyksessä ja mahdolliset äänestykset suoritettiin samassa yhteydessä. Pöytäkirjassa oleva vastaesitysten numerointi viittaa sähköisen kokousjärjestelmän numerointiin. Puheenjohtajan ehdotus asian käsittelytavasta hyväksyttiin yksimielisesti.

Varapuheenjohtaja Lauri Ant-Wuorinen teki jäsen Mikko J. Salmisen ja jäsen Tiina Rintamäki-Ovaskan kannattamana seuraavan sisältöisen vastaesityksen:

”7.1 Uusi vastaesitys (Ant-Wuorinen Lauri)

s.9 LISÄYS: Toimialajohtaja vastaa siitä, että toimialan valiokuntien kokouksissa käsiteltävät asiat asianmukaisesti valmistellaan, yhteen sovitetaan ja pannaan täytäntöön.”

Asiasta suoritettiin äänestys, jossa puheenjohtajan äänestysesityksen mukaan kaupunginjohtajan esitystä kannattavat äänestivät JAA ja Lauri Ant-Wuorisen vastaesitystä kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys voitti äänin 4–3 (Ant-Wuorinen, Rintamäki-Ovaska, Salminen).

Varapuheenjohtaja Lauri Ant-Wuorinen teki jäsen Mikko J. Salmisen ja jäsen Tiina Rintamäki-Ovaskan kannattamana seuraavan sisältöisen vastaesityksen:

”7.2 Uusi vastaesitys (Ant-Wuorinen Lauri)

S.10 POISTO Seuraavat pitäisi poistaa tai muuttaa muotoon, josta käy ilmi, että päätösvalta on valiokunnalla (toimivalta voi olla viranhaltijalla): ”Toimielimen päätösvaltaan kuuluvissa hankinnoissa keskeyttämistä koskevan päätöksen saa tehdä kaupunginjohtaja tai toimialajohtaja.” ”Toimielimen päätösvaltaan kuuluvissa hankinnoissa sopimuksen irtisanomista koskevan päätöksen saa tehdä kaupunginjohtaja tai toimialajohtaja.” ”Toimielimen päätösvaltaan kuuluvissa hankinnoissa optiota koskevan päätöksen saa tehdä kaupunginjohtaja tai toimialajohtaja.”

Varapuheenjohtaja Ant-Wuorinen muutti suullisesti vastaesitystään seuraavanlaiseksi:

”S.10 POISTO Seuraava pitäisi poistaa tai muuttaa muotoon, josta käy ilmi, että päätösvalta on valiokunnalla (toimivalta voi olla viranhaltijalla): 'Toimielimen päätösvaltaan kuuluvissa hankinnoissa sopimuksen irtisanomista koskevan päätöksen saa tehdä kaupunginjohtaja tai toimialajohtaja'.”

Tämä vastaesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Varapuheenjohtaja Lauri Ant-Wuorinen teki kannatetun, sähköisestä kokousjärjestelmästä näkyvän vastaesityksen 7.3, mutta hän veti sen keskustelun aikana suullisesti pois, samoin kannatus peruutettiin.

Varapuheenjohtaja Lauri Ant-Wuorinen teki jäsen Mikko J. Salmisen ja jäsen Tiina Rintamäki-Ovaskan kannattamana seuraavan sisältöisen vastaesityksen:

”7.4 Uusi vastaesitys (Ant-Wuorinen Lauri)

S. 35 muutos: Kaupunginjohtajalta ja sivistystoimenjohtajalta vaaditaan molempien kotimaisten kielten hyvää suullista ja kirjallista taitoa”

Asiasta suoritettiin äänestys, jossa puheenjohtajan äänestysesityksen mukaan kaupunginjohtajan esitystä kannattavat äänestivät JAA ja Lauri Ant-Wuorisen vastaesitystä kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys voitti äänin 4–3 (Ant-Wuorinen, Rintamäki-Ovaska, Salminen).

Varapuheenjohtaja Lauri Ant-Wuorinen teki jäsen Mikko J. Salmisen ja jäsen Tiina Rintamäki-Ovaskan kannattamana seuraavan sisältöisen vastaesityksen:

”7.5 Uusi vastaesitys (Ant-Wuorinen Lauri)

s. 60 ”Toimielin päättää kokoustensa ajan (ja paikan)” Tuo paikka pitää säilyttää”

Varapuheenjohtaja Ant-Wuorisen vastaesitys 7.5 hyväksyttiin yksimielisesti.

Varapuheenjohtaja Lauri Ant-Wuorinen teki jäsen Mikko J. Salmisen ja jäsen Tiina Rintamäki-Ovaskan kannattamana seuraavan sisältöisen vastaesityksen:

”7.6 Uusi vastaesitys (Ant-Wuorinen Lauri)

S. 71 Lisätuntipalkkiota ei pidä poistaa. S. 71 valtuuston I ja II varapuheenjohtajan vuosipalkkion alentaminen KHn jäsenen vuosipalkkion tasolle.”

Puheenjohtajan ehdotuksen mukaisesti vastaesityksestä 7.6 äänestettiin kahdessa osassa.

Ensin äänestettiin vastaesityksen osiosta ”S. 71 Lisätuntipalkkiota ei pidä poistaa.” Puheenjohtajan äänestysesityksen mukaan kaupunginjohtajan esitystä kannattavat äänestivät JAA ja Lauri Ant-Wuorisen vastaesitystä kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä Lauri Ant-Wuorisen vastaesitys voitti äänin 4–3 (Johansson, Rehn-Kivi, Waselius).

Seuraavaksi äänestettiin vastaesityksen 7.6. osiosta ”S. 71 valtuuston I ja II varapuheenjohtajan vuosipalkkion alentaminen KHn jäsenen vuosipalkkion tasolle.” Puheenjohtajan äänestysesityksen mukaan kaupunginjohtajan esitystä kannattavat äänestivät JAA ja Lauri Ant-Wuorisen vastaesitystä kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä Lauri Ant-Wuorisen vastaesitys voitti. Vastaesitys sai neljä ääntä (Ant-Wuorinen, Kiesiläinen, Rintamäki-Ovaska, Salminen), kaupunginjohtajan pohjaesitys kaksi ääntä (Johansson, Waselius) ja yksi äänesti tyhjää (Rehn-Kivi).

Varapuheenjohtaja Lauri Ant-Wuorinen teki jäsen Mikko J. Salmisen ja jäsen Tiina Rintamäki-Ovaskan kannattamana seuraavan sisältöisen vastaesityksen:

”7.7 Uusi vastaesitys (Ant-Wuorinen Lauri):

Valtuuston koko 31 valtuutettua.”

Asiasta suoritettiin äänestys, jossa puheenjohtajan äänestysesityksen mukaan kaupunginjohtajan esitystä kannattavat äänestivät JAA ja Lauri Ant-Wuorisen vastaesitystä kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys voitti äänin 4–3 (Ant-Wuorinen, Rintamäki-Ovaska, Salminen).

Keskustelun aikana jäsen Tiina Rintamäki-Ovaska teki jäsen Mikko J. Salmisen kannattamana seuraavan sisältöisen ehdotuksen

”7.8 Muutos 2 luku: Toimielinorganisaatio (Rintamäki-Ovaska Tiina)

Kasvatus- ja koulutusvaliokunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valiokunnan alla on kaksi jaostoa, ruotsinkielinen ja suomenkielinen jaosto. Valiokunnan jäsenten kielotaitovaatimuksista sekä kielijaostojen tehtävistä ja tehtävänjaosta valiokunnan kesken sekä kokoonpanosta ml jäsenten määrästä päätetään myöhemmin syksyllä 2024.”

Jäsen Fredrik Waselius puheenjohtaja Veronica Rehn-Kiven kannattamana puolestaan teki samoin sivistystoimen toimielinrakennetta koskevan vastaesityksen 7.10, jossa ehdotettiin, että valiokuntamallit käsitellään vasta syksyllä. Toisin sanoen sivistystoimen opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimielinrakennetta koskeviin hallintosäännön säännöksiin ei tässä vaiheessa tehtäisi muutoksia.

Puheenjohtaja ehdotti äänestysjärjestystä, jossa Rintamäki-Ovaskan vastaesitys 7.8 ja Waseliuksen vastaesitys 7.10 asetettaisiin vastakkain. Tarvittaessa seuraavaksi äänestettäisiin tämän äänestyksen voittaneen esityksen ja kaupunginjohtajan pohjaesityksen välillä. Puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestyksestä hyväksyttiin.

Asiasta suoritettiin äänestys, jossa puheenjohtajan äänestysesityksen mukaan Tiina Rintamäki-Ovaskan vastaesitystä kannattavat äänestivät JAA ja Fredrik Waseliuksen vastaesitystä kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä Waseliuksen esitys voitti äänin 4–3 (Ant-Wuorinen, Rintamäki-Ovaska, Salminen). Yksimielisesti päätettiin, että ei ole tarpeen erikseen äänestää Waseliuksen esityksen ja kaupunginjohtajan esityksen välillä. Näin ollen päätettiin tässä vaiheessa olla muuttamatta hallintosäännön niitä säännöksiä, jotka koskevat opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimielinrakennetta ja jatkaa niiden käsittelyä syksyllä.

Lopuksi käsiteltiin vielä jäsen Fredrik Waseliuksen vastaesitys, jota jäsen Johan Johansson oli kannattanut:

”7.9 Nytt motförslag (Waselius Fredrik)

s. 35 48 § Henkilökunnan kielitaitovaatimukset. Muutos kohtaan 2: Opetuspäälliköltä vaaditaan molempien kotimaisten kielten erinomaista suullista ja kirjallista taitoa.”

Asiasta suoritettiin äänestys, jossa puheenjohtajan äänestysesityksen mukaan kaupunginjohtajan esitystä kannattavat äänestivät JAA ja Fredrik Waseliuksen vastaesitystä kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys voitti äänin 4–3 (Johansson, Rehn-Kivi, Waselius).

Päätös:

Kaupunginhallitus päätti tehdä esityslistan liitteenä olleeseen hallintosäännön luonnokseen seuraavat muutokset:

- luonnoksen sivulta 11 olevasta X §:stä poistetaan säännös: ”Toimielimen päätösvaltaan kuuluvissa hankinnoissa sopimuksen irtisanomista koskevan päätöksen saa tehdä kaupunginjohtaja tai toimialajohtaja.”

- sivulla 60 olevaan 109 §:ään lisätään voimassa olevan hallintosäännön säännöksen mukaan maininta sekä otsikkoon että säännöksen tekstiin siitä, että toimielin päättää kokoustensa paikan.

- sivulle 71 lisätään nykyisin voimassa oleva 139 §: ”Kokouksesta, jossa toimielimen jäsen tai varajäsen on ollut saapuvilla yli 3 tuntia, suoritetaan kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna.”

- sivulla 71 olevaa vuosipalkkioita koskevaa 141 §:ää muutetaan siten, että valtuuston I ja II varapuheenjohtajan vuosipalkkioita alennetaan kaupunginhallituksen jäsenen vuosipalkkion tasolle eli 1 300 euroon nykyisestä 2 650 eurosta.

- luonnoksen sivulla 4 olevaa 9.5 §:ää, joka koskee suomenkielistä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntaa, ei muuteta.

- luonnoksen sivulla 5 olevaa 9.7 §:ää, joka koskee ruotsinkielistä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntaa, ei muuteta.

Myöskään muualla hallintosäännössä ei muuteta opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntien nimiä.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimielinrakennetta koskevaan kokonaisuuteen palataan syksyllä 2024.

Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle edellä mainituilla muutoksilla korjatun hallintosääntöluonnoksen hyväksymistä ja valtuuttaa viranhaltijoita tekemään pykälänumeroinnista aiheutuvat muutokset hallintosääntöön päätöksenteon jälkeen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa hallintopalvelut tekemään teknisluonteisia ja kielellisiä korjauksia hallintosääntöön ja oheismateriaaliin ennen valtuuston käsittelyä.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että muutettu hallintosääntö tulee voimaan 1.8.2024.  Poikkeuksena tähän on hallintosäännön 141 §:ään tehty valtuuston varapuheenjohtajien vuosipalkkiota koskevaa muutos, joka tulee voimaan seuraavan valtuustokauden alusta 1.6.2025.

Liitteet:

Hallintosääntö

Oheismateriaali:

1. Esitys muutoksista, mikäli päätetään siirtyä jaostomalliin

2. Vaihtoehtoinen toimielinorganisaatiomalli

3. Hahmotelma mahdollisista muutoksista sivistystoimen toimielinorganisaatioon