Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 13.11.2023/Pykälä 63

KV 23.10.2023 § 51 

Lisätiedot:

maankäyttöpäällikkö Minna Penttinen, puh. 050 382 9313

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Lyhyt kertaus

Kaupunginhallitus palautti 20.4.2020 § 67 asemakaavan muutosehdotuksen ja siihen perustuvan 30.9.2019 viitesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallituksen palautuspäätöksen jälkeen laadittiin viitesuunnitelmasta vaihtoehtoisia tarkasteluja (VE1, VE2A, VE2B, VE3, VE4) ja esitettiin yhdyskuntavaliokunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle, että alueen asemakaavamuutosta jatketaan 30.9.2019 päivätyn viitesuunnitelman pohjalta laaditun kaavaehdotusaineiston mukaisesti. Yhdyskuntavaliokunta palautti 7.6.2022 § 69 suunnitelman valmisteluun.

2022–2023 valmisteltiin lisää vaihtoehtoisia tarkasteluja palautuspäätösten mukaisesti. Vaihtoehtoisia suunnitelmia esiteltiin valtuustolle 16.2.2023. Lisäksi ryhmäpuheenjohtajat kokoontuivat asian äärelle 20.3.2023. Palautteen ja käytyjen keskustelun perusteella suunnittelua on jatkettu ja tarkennettu ja laadittu viitesuunnitelma pvm 26.9.2023 (oheismateriaalina).

Viitesuunnitelma 26.9.2023

Viitesuunnitelman olennaisimmat muutokset verrattuna viitesuunnitelmaan 30.9.2019 ovat:

-          Pohjoispäädyn massa on käännetty kilpailuvaiheen mukaiseksi.

-          Eteläpäädyn rakennusmassa on lyhennetty luontoarvot huomioiden.

-          Rakennusmassa on korkeudeltaan porrastettu sekä pohjois- että eteläpäädyssä.

-          Maanalaiset autopaikat on poistettu Junghansinkujan eteläpuolelta.

-          Rakennusmassan runkosyyvyyttä on pienennetty 15 metristä 13,5 metriin.

-          Kokonaiskerrosala on pienentynyt 24 655 k-m2:sta 20 020 k-m2:iin.

Suunnitelmassa on huomioitu alueen keskeinen sijainti ja rakennuksen sopeutuminen sekä puistoympäristöön että ympäröivään arkkitehtuuriin. Täydennysrakentaminen on pääkaupunkiseudun kaupunkikeskukseeen soveltuvaa, Kauniaisten keskustan ympäristöä täydentävää ja arkkitehtonisesti korkeatasoista. Suunitelma korostaa alueen kaupunkimaista mutta samalla luonnonläheistä karaktääriä. Rakentaminen maanalaisine pysäköintilaitoksineen on keskitetty nauhamaiseksi saaden säilytettyä mahdollisimman yhtenäinen sekä luonteeltaan avoin kokonaisuus, jolla varmistetaan rakennuksen luonteva liittyminen sen ympäristöön. Kokonaisuus voidaan jakaa ja toteuttaa vaiheittain.

Korttelialue avaa ja sulkee sisäänsä eriluonteisia kaupunkitiloja ja kohtaamispaikkoja. Rakennus kaartuu Kauniaistentiellä muodostaen samalla päätteen Tunnelitien kaupunkinäkymälle. Kauniaistentien varteen jää puistomainen aukio, joka mahdollistaa monipuoliset toiminnot ja eri käyttäjäryhmien tarpeet. Kauniaistentien päähän on suunniteltu hallinnollisia tiloja sekä maantasoon liike- ja palvelutiloja.

Gula Villanin ympärille rajautuu Artesaaniaukio, jossa asuinrakennusten puistotasoon on mahdollista osoittaa esimerkiksi asuntoihin liittyviä tai ulosvuokrattavia työ- tai harrastetiloja.

Rakennus on keskustaan päin viisi-kuusikerroksinen. Mahdolliset hallintotilat ja liiketilat sijoittuvat maantasokerroksiin Tunnelitien päätettä korostaen. Maaston noustessa kohti etelää rakennus madaltuu nelikerroksiseksi räystäslinjan pysyessä samana ja lopulta porrastuu kaksikerroksiseksi Junghansinkujan eteläpuolella. Kattokerros on kauttaaltaan sisäänvedetty.

Tontti tarjoaa viihtyisät ja turvalliset virkistysalueet. Maantasossa on useita läpikulkumahdollisuuksia jatkuen aina Junghansin puiston läpi ja sieltä edelleen muodostaen yhtenäisen kävelyreitin. Asunnot on mahdollista sijoittaa ja suunnitella siten, että ne avautuvat maiseman ja ilmansuuntien mukaan. Monet asunnoista on mahdollista toteuttaa läpitalonasunnoiksi. Junghansinkujan eteläpuolella rakennusmassan porrastaminen mahdollistaa esimerkiksi pienasuinrakentamista omine sisäänkäynteineen. Oheismateriaalissa on osoitettu alustavia suunnitelmia tilojen mahdollisista pohjaratkaisuista.

Kerrosalat ja toteutusyksiköt

Oheismaterialissa on kokonaisrakennusoikeuden lisäksi osoitettu mahdollinen kerrosalan jakautuminen eri toiminnoille. Yhteensä asumista olisi 17 505 k-m2, liiketiloja 460 k-m2 ja hallintotiloja 2 055 k-m2.

Pysäköinti

Pysäköinti sijoittuu pääosin maanalaiseen, osittain rakennusrungon alaiseen pysäköintilaitokseen. Alueelle on mahdollista sijoittaa yksi yhtenäinen pysäköintilaitos, joka on jaettavissa kahteen osaan. Sisäänajot ovat Laaksokujalta ja Thurmanin puistotieltä. Pysäköintilaitokset on suunnitelmassa sijoitettu ympäröivän maaston mukaan siten, etteivät pihakannet nouse 1,5 m ympäröivää maastoa ylemmäs. Asiointi- ja vieraspaikat on esitetty maantasoon. Junghansinkujan eteläpuolelle ei ole osoitettu maanalaista pysäköintiä.

Junghansin puisto

Junghansinkujan eteläpuolella rakennusmassaa on muotoiltu uudelleen siten, että viheralueen määrää ja säilyvää puustoista aluetta on saatu kasvatettua huomattavasti. Maanalaista pysäköintiä ei ole osoitettu tälle alueelle. Alueelta on teetetty luontolausunto v. 2018 ja liito-oravaselvitys v. 2021. Alueen puuston säilyttämisedellytysten arvioimiseksi on suunnittelutyön yhteydessä laadittu puiden kuntokartoitus. Yhdyskuntavaliokunnan 19.5.2020 § 57:n päätöksen mukaan alueen huonokuntoisia puita on kaadettu kuntokartoitukseen perustuen.

Luontolausunnon mukaan Junghansinkujan eteläpuolisen alueen virkistysarvo ei ole nykyisellään merkittävä. Junghansin puiston alue on osittain puistometsää tai vähintään puistomaisesti hoidettua ja puusto on osittain hyvinkin iäkästä. Osa näistä puista on kaadettu puiden kuntokartoituksen yhteydessä. Ajatus alueen vehreydestä ja puistomaisuudesta on parhaiten toteutettavissa suunnitelmallisen puuston istuttamisen ja mahdollisten polkujen ja valaistuksen toteutuksen kautta, jolloin alueesta saataisiin turvallinen ja viihtyisä lähiviheralue. Tämä on toteutettavissa vireillä olevan kaavan yhteydessä.

Todettakoon vielä, että Junghasinkujan eteläpuolinen alue on nykyisellään voimassa olevassa asemakaavassa kerrostaloaluetta (AK-4).

Edellä esitetyn perusteella esitetään, että kaupungintalokorttelin asemakaavamuutosprosessia jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelmassa esitetyn ratkaisun pohjalta ja valmistellaan kaavaehdotus nähtäville. Nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus.

Yhdyskuntavaliokunnan kokouksessa 26.9.2023 (§ 83) tuotiin valiokunnan tiedoksi 484 henkilön allekirjoittama kuntalaisaloite, jossa vaaditaan, että käynnissä oleva kaupungintaloalueen suunnitteluprosessi lopetetaan heti.

Kaupunginhallitukselle (2.10.2023) todettiin, että 484 henkilön (n. 90 % kauniaislaisia) allekirjoittamassa kuntalaisaloitteessa on tarkempia perusteluja ilmoittamatta vaadittu, että käynnissä oleva kaupungintaloalueen suunnitteluprosessi lopetetaan heti. Epäselväksi jää siten vastustavatko allekirjoittajat vain periaatepäätöksen sisältönä olevan 26.9.2023 viitesuunnitelman mukaista ratkaisua, vai vastustavatko myös aiempia vaihtoehtoisia tarkasteluja vai haluavatko mahdollisesti, että alue jätetään ennalleen ilman minkäänlaista asemakaavamuutosta ja lisärakentamista. Oheismateriaalina oleva kuntalaisaloite tuodaan valtuuston tiedoksi.

Yhdyskuntavaliokunnan kokouksessa tehtiin myös vastaehdotus käärmetalomuodosta luopumisesta suunnitelman perusratkaisuna ja esitettiin, että lähdetään etsimään paremmin kaupunkikuvaan sopivaa ratkaisua. Vastaehdotus hävisi äänestyksessä (6–3). Myös kaupunginhallituksen kokouksessa tuli vastaavanlainen vastaehdotus kuin yhdyskuntavaliokunnassa. Vastaehdotus hävisi äänestyksessä (5–2).

Nyt esitetään valtuustolle päätettäväksi periaatepäätöksenä, että kaupungintalon alueen asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn ratkaisun pohjalta. Yhdyskuntavaliokunnassa ja kaupunginhallituksessa päätös ei ollut yksimielinen, ja asian jatkokäsittelyssä kaupunginvaltuustossa on mahdollista, että tehdään erilaiset pohjaehdotuksesta poikkeavat ehdotukset ja päätökset. Mahdollinen päätös asemakaavamuutoksen jatkamisesta on samalla myös päätös siitä, että 22.9.2023 saapunut kuntalaisaloite ei johda toimenpiteisiin. Mikäli aloitteen vastuuhenkilön (valtuutettu Nysten) tai jonkun muun valtuutetun toimesta tehdään pohjaehdotuksesta kannatettu vastaehdotus kuntalaisaloitteessa esitetyn mukaisesti, aloitteessa esitetystä vaatimuksesta voidaan päättää valtuustossa periaatepäätöksen käsittelyn yhteydessä.

Kaupunginhallitus:

Valtuusto päättää periaatepäätöksenä, että kaupungintalon alueen asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelmassa esitetyn ratkaisun pohjalta ja valmistellaan kaavaehdotus nähtäville.

Lisäksi valtuusto merkitsee 22.9.2023 saapuneen kuntalaisaloitteen ja siihen annetun vastauksen tiedoksi. Päätös asemakaavamuutoksen jatkamisesta on samalla myös päätös siitä, että 22.9.2023 saapunut kuntalaisaloite ei johda toimenpiteisiin.

……….

Kokouksen alussa valtuuston yksimielisesti hyväksymän puheenjohtajan ehdotuksen mukaisesti tämä asia käsiteltiin kokouksessa kymmenentenä.

Yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju selosti asiaa.

Tehdyt vastaesitykset ja toivomusponsi

Keskustelun kuluessa valtuutetut tekivät alla selostetut vastaesitykset. Niiden numerointi viittaa sähköisen äänestysjärjestelmän numerointiin (5.1–5.6 sekä toivomusponsi 5.7).

Valtuutettu Jarkko Huttunen ilmoitti tehneensä muutaman ehdotuksen kokousjärjestelmään, mutta ei tarkemmin esittänyt niiden sisältöä kokouksessa.

Kokousjärjestelmässä oli valtuutettu Huttusen kaksi vastaesitystä, joista ensimmäinen, valtuutettujen Bo-Christer Björkin, Johanna Hammarbergin, Patrick Nystenin, Susanna Westermarckin, Camilla Sederholmin, Nina Colliander-Nymanin ja Jessica Lerchen kannattama oli sisällöltään seuraava:

”5.2. Käärmetalon suunnittelun lopettaminen ja muiden vaihtoehtojen kartoittaminen (Huttunen Jarkko)

Ensijaisesti käärmetalon suunnittelu on lopetettava ja hanke palautettava valmisteluun. - kartoitettava muita vaihtoehtoja yhtenäisen käärmetalon sijaan.”

Toista valtuutettu Huttusen vastaesitystä sähköisessä kokousjärjestelmässä kannatti valtuutettu Taisto Miettinen. Se oli sisällöltään seuraava:

”5.3. Toteutus erillistaloina

Toissijaisesti päätöstä muutettava: Valtuusto päättää periaatepäätöksenä, että kaupungintalon alueen asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelmassa esitetyn ratkaisun pohjalta kuitenkin siten, että rakennukset toteutetaan yhtenäisen rakennusmassan sijaan erillistaloina ja valmistellaan kaavaehdotus nähtäville.”

Valtuutettu Taisto Miettinen teki kokouksessa seuraavanlaisen, valtuutettu Jarkko Huttusen kannattaman vastaesityksen:

”5.1. Valtuusto päättää periaatepäätöksenä, että kaupungintalon alueen asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelmassa esitetyn ratkaisun pohjalta siten, että kerrosala on 20 020 sijaan ensisijaisesti minimissään 24 000 k-m2 ja valmistellaan kaavaehdotus nähtäville.”

Valtuutettu Gunilla Löfstedt-Söderholm teki valtuutettu Jessica Lerchen kannattaman seuraavanlaisen vastaesityksen:

”5.5. Valtuusto päättää periaatepäätöksenä, että kaupungintalon asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelman mukaisesti, kuitenkin siten että rakennusta madalletaan yhdellä asuinkerroksella.”

Valtuutettu Suvi Kiesiläinen teki keskustelun aikana toivomusponnen (5.7), jota kannattivat valtuutetut Saana Nuutinen, Johan Johansson, Veronica Rehn-Kivi, Mikko J. Salminen, Risto Palojoki, Juha Pesonen, Lauri Ant-Wuorinen, Pauli Tuohioja, Lulu Waselius, Lotta Vaenerberg ja varavaltuutettu Heikki Kurkela. Ponnen sisältö oli seuraava:

”5.7. Päätökseen ponsi: Suunnitelmassa selvitetään korvaavan varjoisan ja metsäisen lasten leikkipuiston sijoittamista alueelle (samankaltainen leikkipuisto kuin nykyinen Puistokujan päiväkodin rakennuksen piha-alue) sekä tilojen osoittamista avoimelle perhetoiminnalle.”

Ponsiehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valtuutettu Jessica Lerche teki valtuutettu Gunilla Löfstedt-Söderholmin kannattamana seuraavansisältöisen vastaesityksen:

”5.6. Valtuusto päättää periaatepäätöksenä, että kaupungintalon alueen asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelmassa esitetyn ratkaisun pohjalta kuitenkin siten, että kerrosala on 20 020 sijaan ensisijaisesti korkeintaan 16 950 k-m2.”

Valtuutettu Camilla Sederholm teki seuraavan sisältöisen, valtuutettujen Johanna Hammarbergin, Nina Colliander-Nymanin, Susanna Westermarckin, Patrik Limnellin, Bo-Christer Björkin, Patrick Nystenin, Lotta Vaenerbergin, Fredrik Waseliuksen sekä Jarkko Huttusen kannattaman vastaesityksen:

”5.4. Valtuusto päättää periaatepäätöksenä ja kansalaisaloitteita tukemana, että kaupungintalon alueen viitesuunnitelma 26.9.2023 hylätään.”

Asian käsittelyn aikana suoritetut äänestykset

Puheenjohtaja esitti, että äänestetään ensin kokousjärjestelmässä olleesta Jarkko Huttusen palautusesityksestä. Kaikissa äänestyksissä varavaltuutettu Erkki Karimaan ääni kirjattiin erikseen pöytäkirjaan hänen kokouksessa ilmoittamansa äänestysvalinnan mukaisesti. Hänen äänensä ei siis näkynyt sähköisessä äänestysjärjestelmässä missään äänestyksistä.

Puheenjohtajan hyväksytyn äänestysehdotuksen mukaisesti palautusehdotuksen puolesta äänestävät äänestivät EI ja käsittelyn jatkamisen puolesta JAA.

Asian palauttaminen (EI) hävisi äänestyksessä äänin 21–14 (Björk, Colliander-Nyman, Hammarberg, Huttunen, Karimaa, Lerche, Limnell, Nysten, Pesonen, Sederholm, Vaenerberg, F. Waselius, L. Waselius, Westermarck).

Näin ollen käsittelyä jatkettiin hallintosäännön 89 §:n mukaisesti siten, että äänestykseen otettiin kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Puheenjohtajan hyväksytyn äänestysjärjestyksen mukaisesti äänestettiin Jarkko Huttusen esityksen (5.3.) ja Gunilla Löfstedt-Söderholmin esityksen (5.5.) välillä. Huttusen esitystä kannattavat äänestivät JAA ja Löfstedt-Söderholmin esitystä kannattaneet EI. Löfstedt-Söderholmin esitys voitti äänin 19–9 (Huttunen, Häyrinen-Immonen, Karimaa, Kurkela, Limnell, Miettinen, Sederholm, Tuohioja, Villa). Tyhjiä ääniä annettiin 7 (Ant-Wuorinen, Kauppila, Mollgren, Rintamäki-Ovaska, Salminen, Vaenerberg, Wahlstedt).

Edellisen äänestyksen voittanut Löfstedt-Söderholmin esitys (5.5) asetettiin seuraavaksi puheenjohtajan hyväksytyn äänestysjärjestyksen mukaisesti jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaesityksestä poikkeavaa Jessica Lerchen (5.6) ehdotusta vastaan. Löfstedt-Söderholmin esitystä kannattavat äänestivät JAA ja Lerchen ehdotusta kannattavat EI. Äänestyksessä sekä Löfstedt-Söderholmin että Lerchen ehdotus saivat kumpikin 12 ääntä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan JAA- ääni ratkaisi. Näin ollen Löfstedt-Söderholmin ehdotus voitti äänestyksen. (Hävinnyttä ehdotusta äänestivät Ant-Wuorinen, Lerche, Limnell, Mollgren, Nuutinen, Pesonen, Rehn-Kivi, Saarela, Sederholm, Villa, F. Waselius, L. Waselius). Tyhjää äänesti 11 valtuutettua (Huttunen, Häyrinen-Immonen, Kauppila, Kiesiläinen, Kurkela, Miettinen, Palojoki, Rintamäki-Ovaska, Salminen, Tuohioja, Wahlstedt).

Edelleen voittanut Löfstedt-Söderholmin esitys (5.5) asetettiin puheenjohtajan hyväksytyn äänestysjärjestyksen mukaisesti Miettisen esitystä (5.1) vastaan. Löfstedt-Söderholmin ehdotusta kannattavat äänestivät JAA ja Miettisen ehdotusta kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä Löfstedt-Söderholmin ehdotus voitti äänin 20–15 (Ala-Reinikka, Ant-Wuorinen, Huttunen, Häyrinen-Immonen, Kauppila, Kurkela, Miettinen, Mollgren, Palojoki, Rintamäki-Ovaska, Salminen, Tuohioja, Tupamäki, Villa, Wahlstedt).

Seuraavaksi asetettiin hallintosäännön 89 §:n mukaisesti pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava Sederholmin esitys (5.4) muista ehdotuksista voittanutta vastaan. Puheenjohtajan hyväksytyssä äänestysjärjestyksessä Löfstedt-Söderholmin esitystä (5.5) kannattavat äänestivät JAA ja Sederholmin hylkäävää esitystä kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä Sederholmin hylkäävä esitys voitti äänin 24–9 (Ala-Reinikka, Björk, Johansson, Kiesiläinen, Löfstedt-Söderholm, Pesonen, Rehn-Kivi, Saarela, Stenberg). Tyhjiä ääniä annettiin 2 (Ant-Wuorinen, Miettinen).

Lopuksi äänestettiin Sederholmin hylkäävän esityksen (5.5) ja kaupunginhallituksen pohjaesityksen välillä puheenjohtajan hyväksytyn äänestysjärjestyksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen pohjaehdotus voitti äänin 21–13 (Björk, Colliander-Nyman, Hammarberg, Huttunen, Lerche, Limnell, Nysten, Pesonen, Sederholm, Vaenerberg, F. Waselius, L. Waselius, Westermarck). Lisäksi annettiin yksi tyhjä ääni (Karimaa).

Päätös:

Valtuusto päätti periaatepäätöksenä, että kaupungintalon alueen asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelmassa esitetyn ratkaisun pohjalta ja valmistellaan kaavaehdotus nähtäville.

Lisäksi valtuusto merkitsi 22.9.2023 saapuneen kuntalaisaloitteen ja siihen annetun vastauksen tiedoksi. Päätös asemakaavamuutoksen jatkamisesta on samalla myös päätös siitä, että 22.9.2023 saapunut kuntalaisaloite ei johda toimenpiteisiin.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan ponnen:

Suunnitelmassa selvitetään korvaavan varjoisan ja metsäisen lasten leikkipuiston sijoittamista alueelle (samankaltainen leikkipuisto kuin nykyinen Puistokujan päiväkodin rakennuksen piha-alue) sekä tilojen osoittamista avoimelle perhetoiminnalle.

Oheismateriaali:

Viitesuunnitelma 26.9.2023

Kauniaisten kaupungintalokortteli -havainnevideo

Kuntalaisaloite

Jakelu:

Kuntalaisaloitteen tekijät

KV 13.11.2023 § 63  

478/00.02.10.01/2023  

Lisätiedot:

hallintojohtaja Hanna Ormio, puh. 040 637 3683

kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh. 050 354 0121

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Kaupunginhallituksen tehtäviin kuuluu kuntalain 39 §:n mukaan valvoa valtuuston päätösten lainmukaisuutta. Valvonta antaa mahdollisuuden korjata mahdolliset laillisuusvirheet.

Jos kaupunginhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kaupunginhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta sekä saatettava asia valtuustoon viipymättä uudelleen käsiteltäväksi (KuntaL § 96).

Valtuuston kokouksessa käsiteltiin muun muassa asia Kaupungintalon alueen asemakaavoituksen jatkaminen (KV 23.10.2023 § 51).

Valtuuston kokouksen jälkeen valtuutettu Pesonen on 24.10.2023 toimittanut kaupungille kirjelmän, missä hän on pyytänyt asian uudelleenkäsittelyä, koska päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Samana päivänä myös valtuutettu Miettinen on toimittanut kirjelmän, missä on esitetty äänestysjärjestyksen menneen väärin sekä ensimmäisen äänestyksen että hylkäysesityksen äänestyksen kohdalla.

Kuntalain 104 §:ssä on säädetty äänestyksestä seuraavasti:

”Jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen.

Äänestys toimitetaan avoimesti. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt.”

Kaupungin hallintosäännön 85 §:ssä on määrätty mm. asian palauttamisesta

seuraavasti:

”Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.”

Kaupungin hallintosäännön 88 §:ssä on määrätty äänestykseen otettavista ehdotuksista seuraavasti:

”Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.”

Kaupungin hallintosäännön 89 §:ssä on määrätty äänestystavasta ja -järjestyksestä seuraavasti nyt kysymyksessä koskevilta osin:

”Äänestys toimitetaan avoimesti nimenhuudolla aakkosjärjestyksessä.

Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan:

1. Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan.

(…)

3. Jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista (esim. ponsi), sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen.”

Valtuuston kokouksessa äänestettiin ensimmäiseksi valtuutettu Huttusen palautusesityksestä. Jos asiassa on keskustelun aikana tehty asian käsittelyn keskeyttämistä koskeva ehdotus, äänestetään ensin asian käsittelyn jatkamisesta ennen itse pääasiaa koskevia vastaehdotuksia. Sähköisen kokousjärjestelmän mukaan vastaehdotuksena oli kaupunginhallituksen pohjaesitys, mikä olisi ollut virhe, mutta suullisesti on selitetty äänestyksen olleen palautuksen ja käsittelyn jatkamisen välillä.

Lisäksi äänestettiin toiseksi viimeisessä äänestyksessä pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittavasta ehdotuksesta muista ehdotuksista voittanutta vastaan ja vasta tämän jälkeen äänestettiin toiseksi viimeisessä äänestyksessä voittaneen ehdotuksen (hylkäävä esitys) ja kaupunginhallituksen pohjaesityksen välillä.

Kaupungin hallintosäännön 89 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. Koska hylkäysesityksestä äänestettiin liian aikaisessa vaiheessa, äänestyksessä on tapahtunut virhe tältäkin osin.

Edellä olevasta johtuen esitetään, että kaupunginhallitus katsoo valtuuston päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä, jättää päätöksen täytäntöön panematta sekä että kaupunginhallitus saattaa asian valtuustoon viipymättä uudelleen käsiteltäväksi, käytännössä valtuuston kokoukseen 13.11.2023.

Edellä olevan johdosta ei ole tarpeen arvioida onko äänestysjärjestyksessä mahdollisesti tapahtunut muita virheitä. Samalla myös asian yhteydessä hyväksytty ponsi menettää merkityksensä.

Kaupunginhallitus katsoi edellä olevan perusteella kokouksessaan 30.10.2023 valtuuston kokouksessa 23.10.2023 tehdyn päätöksen asiassa § 51 Kaupungintalon alueen asemakaavoituksen jatkaminen syntyneen virheellisessä järjestyksessä, päätti jättää päätöksen täytäntöön panematta ja päätti saattaa asian valtuustoon viipymättä uudelleen käsiteltäväksi valtuuston kokoukseen 13.11.2023.

Kaupunginhallitus:

Valtuusto päättää periaatepäätöksenä, että kaupungintalon alueen asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelmassa esitetyn ratkaisun pohjalta ja valmistellaan kaavaehdotus nähtäville.

Lisäksi valtuusto merkitsee 22.9.2023 saapuneen kuntalaisaloitteen ja siihen annetun vastauksen tiedoksi. Päätös asemakaavamuutoksen jatkamisesta on samalla myös päätös siitä, että 22.9.2023 saapunut kuntalaisaloite ei johda toimenpiteisiin.

……….

Keskustelun kuluessa valtuutetut tekivät alla selostetut vastaesitykset ja toivomusponnet. Niiden numerointi viittaa sähköisen äänestysjärjestelmän numerointiin (6.1–6.5 sekä ponnet 6.6–6.7).

Palautusesitys ja äänestys siitä

Valtuutettu Jarkko Huttunen teki valtuutettujen Johanna Hammarbergin, Camilla Sederholmin ja Nina Colliander-Nymanin kannattamana seuraavansisältöisen palautusesityksen:

”6.1 Käärmetalon suunnittelun lopettaminen ja palauttaminen valmisteluun muiden vaihtoehtojen kartoittamista varten. (Huttunen Jarkko)

Ensisijaisesti käärmetalon suunnittelu on lopetettava ja hanke palautettava valmisteluun. Kartoitettava muita vaihtoehtoja käärmetalon sijaan.”

Puheenjohtaja pyysi kohdistamaan valtuutettujen seuraavat puheenvuorot ainoastaan palautusesitykseen. Palauttamista vastusti muun muassa valtuutettu Satu Mollgren. Koska palautusesitys ei saavuttanut yksimielisyyttä, oli suoritettava äänestys.

Puheenjohtaja esitti, että äänestetään Jarkko Huttusen palautusesityksestä. Tässä ja kaikissa muissakin kokouksessa suoritetuissa äänestyksissä valtuutettu Matti Kauppilan ääni kirjattiin erikseen pöytäkirjaan hänen kokouksessa suullisesti ilmoittamansa äänestysvalinnan mukaisesti. Hänen äänensä ei siis näkynyt sähköisessä äänestysjärjestelmässä missään äänestyksistä.

Puheenjohtajan hyväksytyn äänestysehdotuksen mukaisesti palautusehdotuksen puolesta äänestävät äänestivät EI ja käsittelyn jatkamisen puolesta JAA. Valtuutettu Matti Kauppila äänesti JAA.

Asian palauttaminen (EI) hävisi äänestyksessä äänin 23–12 (Björk, Colliander-Nyman, Hammarberg, Huttunen, Limnell, Nysten, Pesonen, Sederholm, Vaenerberg, F. Waselius, L. Waselius, Westermarck).

Näin ollen asian käsittelyä jatkettiin.

Tehdyt muut vastaesitykset ja toivomusponnet

Valtuutettu Gunilla Löfstedt-Söderholm teki valtuutettu Jessica Lerchen kannattamana seuraavan sisältöisen vastaehdotuksen:

”6.4 Vastaehdotus (Löfstedt-Söderholm Gunilla)

Valtuusto päättää periaatepäätöksenä että kaupungintalon alueen asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelman mukaisesti, kuitenkin siten että rakennusta madalletaan yhdellä asuinkerroksella ja kerrosala on korkeintaan 17 000 k-m2.”

Valtuutettu Taisto Miettinen teki valtuutettu Jarkko Huttusen kannattamana seuraavan sisältöisen vastaesityksen:

”6.3 Ensimmäisen kappaleen muuttaminen - kerrosala (Miettinen Taisto)

Valtuusto päättää periaatepäätöksenä, että kaupungintalon alueen asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelmassa esitetyn ratkaisun pohjalta siten, että kerrosala on ensisijaisesti minimissään 24.000 k-m2 ja valmistellaan kaavaehdotus nähtäville.”

Valtuutettu Jarkko Huttunen teki valtuutettu Taisto Miettisen kannattamana vastaesityksen:

”6.2 Hankkeen toteutus käärmetalon sijaan erillistaloina (Huttunen Jarkko)

Hanke toteutetaan yhtenäisen tai pätkityn käärmetalon sijaan erillistaloina. Erillistalojen sijainti ei ole sidottu käärmetalon esitettyyn sijaintiin. Rakennusoikeudet kuten pohjaesityksessä.”

Valtuutettu Camilla Sederholm teki valtuutettu Patrick Nystenin ja valtuutettu Jarkko Huttusen kannattamana vastaesityksen:

”6.5 Esitys (Sederholm Camilla)

Valtuusto päättää periaatepäätöksenä ja kansalaisaloitteiden tukemana että kaupunkitaloalueen viitesuunnitelma 26.9.2023 hylätään.”

Valtuutettu Suvi Kiesiläinen teki keskustelun aikana toivomusponnen, jota kannattivat valtuutetut Saana Nuutinen, Tiina Rintamäki-Ovaska, Mikko J. Salminen ja Satu Mollgren. Ponnen sisältö oli seuraava:

”6.6 Ponsi (Kiesiläinen Suvi)

Päätökseen ponsi: Suunnitelmassa selvitetään korvaavan puiden varjostaman ja metsäisen lasten leikkipuiston sijoittamista alueelle (vrt. nykyinen Puistokujan päiväkodin rakennuksen piha-alue ja leikkipuisto) sekä tilojen osoittamista avoimelle perhetoiminnalle.”

Valtuutettu Kiesiläisen ponsiehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valtuutettu Taisto Miettinen teki keskustelun aikana toivomusponnen, jota kannattivat valtuutetut Hanna-Riikka Myllymäki ja Mikko J. Salminen. Ponnen lisäämistä vastusti muun muassa valtuutettu Veronica Rehn-Kivi. Ponnen sisältö oli seuraava:

”6.7 Ponsi (Miettinen Taisto)

Suunnittelussa panostetaan kiinteistön tehokkaaseen käyttöön.”

Asian käsittelyn aikana suoritetut äänestykset vastaesityksistä ja toivomusponnesta

Puheenjohtaja kävi läpi kaikki kannatusta saaneet vastaehdotukset ja esitteli hallintosäännön 89 §:ään perustuvan äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan:

”Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan.”

Äänestysjärjestys heijastettiin valtuustosalin seinälle siten, että kaikilla valtuutetuilla oli mahdollisuus siihen tutustua.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti.

Hyväksytyn äänestysjärjestyksen mukaisesti ensin asetettiin äänestyksessä vastakkain kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta: valtuutettu Huttusen vastaesitys 6.2. vastaan valtuutettu Löfstedt-Söderholmin vastaesitys 6.4. Äänestysjärjestyksen mukaisesti valtuutettu Huttusen esitystä kannattavat äänestivät JAA ja valtuutettu Löfstedt-Söderholm esitystä kannattavat äänestivät EI.

Tässä äänestyksessä valtuutettu Matti Kauppilan äänen (JAA) lisäksi myös valtuutettu Bo-Christer Björkin ääni (EI) kirjattiin suoraan pöytäkirjaan. Kummankaan ääntä ei näy sähköisessä äänestyspöytäkirjassa.

Löfstedt-Söderholmin ehdotus (6.4, eli EI-äänet) voitti äänin 18–17 (Ala-Reinikka, Ant-Wuorinen, Huttunen, Häyrinen-Immonen, Kauppila, Lehmuskoski, Miettinen, Mollgren, Myllymäki, Pesonen, Rintamäki-Ovaska, Salminen, Tuohioja, Tupamäki, Villa, Wahlstedt, L. Waselius).

Seuraavaksi edettiin äänestykseen, jossa edellisen äänestyksen voittanut valtuutettu Löfstedt-Söderholmin ehdotus (6.4) asetettiin vastakkain pohjaehdotuksesta kolmanneksi eniten poikkeavan valtuutettu Miettisen vastaesityksen (6.3) kanssa. Äänestysjärjestyksen mukaisesti ne, jotka kannattivat Löfstedt-Söderholmin ehdotusta, äänestivät JAA ja ne, jotka kannattivat Miettisen ehdotusta, äänestivät EI.

Tässä äänestyksessä valtuutettu Matti Kauppilan äänen (EI) lisäksi myös valtuutettu Bo-Christer Björkin ääni (JAA) kirjattiin suoraan pöytäkirjaan. Kummankaan ääntä ei näy sähköisessä äänestyspöytäkirjassa.

Suoritetussa äänestyksessä valtuutettu Löfstedt-Söderholmin ehdotus (6.4 eli JAA-äänet) voitti äänin 20–15 (Ala-Reinikka, Ant-Wuorinen, Huttunen, Häyrinen-Immonen, Kauppila, Lehmuskoski, Miettinen, Mollgren, Myllymäki, Rintamäki-Ovaska, Salminen, Tuohioja, Tupamäki, Villa, Wahlstedt).

Äänestysjärjestyksen mukaisesti seuraavaksi edettiin äänestykseen, jossa edellisen äänestyksen voittanut valtuutettu Löfstedt-Söderholmin ehdotus (6.4) asetettiin kaupunginhallituksen pohjaesitystä vastaan.

Äänestysjärjestyksen mukaan äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitystä kannattavat äänestivät JAA ja valtuutettu Löfstedt-Söderholmin ehdotusta (6.4) kannattavat äänestivät EI. Valtuutettu Matti Kauppila äänesti JAA.

Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti äänin 19–16 (Björk, Colliander-Nyman, Hammarberg, Karimaa, Lerche, Limnell, Löfstedt-Söderholm, Nysten, Pesonen, Sederholm, Stenberg, Stolt, Vaenerberg, F. Waselius, L. Waselius, Westermarck).

Lopuksi hyväksytyn äänestysjärjestyksen mukaisesti asetettiin vastakkain muista ehdotuksista voittanut ehdotus, eli kaupunginhallituksen pohjaehdotus, kokonaan pohjaehdotuksen hylkäämistä tarkoittavaa valtuutettu Sederholmin ehdotus (6.5).

Äänestysjärjestyksen mukaisesti kaupunginhallituksen pohjaehdotusta kannattavat äänestivät JAA ja valtuutettu Sederholmin ehdotusta (6.5) kannattavat äänestivät EI. Valtuutettu Matti Kauppila äänesti JAA.

Kaupunginhallituksen pohjaehdotus voitti äänin 20–15 (Björk, Colliander-Nyman, Hammarberg, Huttunen, Karimaa, Lerche, Limnell, Löfstedt-Söderholm, Nysten, Pesonen, Sederholm, Vaenerberg, F. Waselius, L. Waselius, Westermarck).

Viimeiseksi äänestettiin valtuutettu Miettisen esittämän toivomusponnen (6.7.) lisäämisestä. Ensimmäinen sähköinen äänestys keskeytettiin järjestelmään epäselvästi kirjotetun äänestysesityksen vuoksi. Puheenjohtajan korjatun äänestysesityksen mukaan Miettisen toivomusponnen lisäämistä kannattavat äänestivät JAA ja sen lisäämistä vastustavat äänestivät EI. Valtuutettu Matti Kauppila äänesti JAA

Äänestystulos oli seuraava: JAA-ääniä 14, EI-ääniä 14, tyhjiä ääniä 7.

JAA: Ala-Reinikka, Ant-Wuorinen, Huttunen, Häyrinen-Immonen, Kauppila, Lehmuskoski, Miettinen, Mollgren, Myllymäki, Salminen, Tuohioja, Tupamäki, Villa, Wahlstedt

EI: Björk, Colliander-Nyman, Hammarberg, Karimaa, Lerche, Limnell, Löfstedt-Söderholm, Rehn-Kivi, Saarela, Stenberg, Stolt, Vaenerberg, F. Waselius, Westermarck

Tyhjä: Kiesiläinen, Nuutinen, Nysten, Pesonen, Rintamäki-Ovaska, Sederholm, L. Waselius

Äänten mennessä tasan puheenjohtajan antama JAA-ääni ratkaisi ja valtuutettu Miettisen toivomusponsi (6.7) hyväksyttiin.

Valtuutettu Jarkko Huttunen ilmoitti jättävänsä periaatepäätökseen eriävän mielipiteen.

Päätös:

Valtuusto päätti periaatepäätöksenä, että kaupungintalon alueen asemakaavamuutosta jatketaan 26.9.2023 päivätyn viitesuunnitelmassa esitetyn ratkaisun pohjalta ja valmistellaan kaavaehdotus nähtäville.

Lisäksi valtuusto merkitsi 22.9.2023 saapuneen kuntalaisaloitteen ja siihen annetun vastauksen tiedoksi. Päätös asemakaavamuutoksen jatkamisesta on samalla myös päätös siitä, että 22.9.2023 saapunut kuntalaisaloite ei johda toimenpiteisiin.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat ponnet:

Suunnitelmassa selvitetään korvaavan varjoisan ja metsäisen lasten leikkipuiston sijoittamista alueelle (samankaltainen leikkipuisto kuin nykyinen Puistokujan päiväkodin rakennuksen piha-alue) sekä tilojen osoittamista avoimelle perhetoiminnalle.

Suunnittelussa panostetaan kiinteistön tehokkaaseen käyttöön.

Valtuutettu Jarkko Huttunen ilmoitti päätökseen eriävän mielipiteen (liite).

Liitteet:

Eriävä mielipide (lisätty ja julkaistu 2.10.2024 hallintolain 50.1 §:n nojalla)

Oheismateriaali:

Viitesuunnitelma 26.9.2023

Kauniaisten kaupungintalokortteli -havainnevideo

Kuntalaisaloite

Jakelu:

Kuntalaisaloitteen tekijät