Hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunta
Pöytäkirja 12.08.2026/Pykälä 47

HYVAV 12.08.2026 § 47  

376/12.04.02/2026  

Lisätiedot:

liikuntapäällikkö Tero Kuivalainen, puh. 050 380 7687

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Tausta

Kauniaisten keskusurheilukentän tekonurmi on otettu käyttöön vuonna 2014, joten kenttä on ollut käytössä noin 12 vuotta. Tekonurmen tekninen ja toiminnallinen käyttöikä vaihtelee laadun, käytön määrän ja ylläpidon mukaan. Yleisin vaihtoväli aktiivisessa käytössä oleville kentille on noin 8–12 vuotta. Vuonna 2025 tehdyn asiantuntija-arvion mukaan keskusurheilukenttä on edelleen käytettävissä, mutta sen tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet eivät enää vastaa nykyisiä laatu- ja suorituskykyvaatimuksia.

Keskusurheilukenttä toimii GrIFK Fotboll rf:n miesten, naisten ja juniorijoukkueiden keskeisenä harjoitus- ja ottelukenttänä. Kenttää käyttävät aktiivisesti myös koulujen liikuntaopetus sekä muut liikuntapalveluiden käyttäjäryhmät. Kenttä on myös yksi kaupungin suosituimmista ulkoliikuntapaikoista ja sen toimintavarmuudella on suuri merkitys kaupungin liikuntaolosuhteille.

Kentän kunnosta on viime vuosina saatu toistuvasti palautetta seuralta, pelaajilta sekä ottelutapahtumien yhteydessä toimivilta erotuomareilta. Palautteessa on tuotu esiin erityisesti kentän kuluneisuus, alustan epätasaisuus sekä peliominaisuuksien heikkeneminen verrattuna nykyaikaisiin kilpailu- ja harjoitteluolosuhteisiin. Lisäksi kentässä esiintyvät saumakohtien repeämät ovat paikoin aiheuttaneet koloja pelialustaan, mikä on lisännyt pelaajien huolta loukkaantumisriskistä. Repeämäkohdat edellyttävät myös jatkuvia korjaustoimenpiteitä. Kentän kunto on vaatinut tavanomaista enemmän seurantaa, huoltoa ja korjauksia, eikä nykytilannetta voida pitää pitkällä aikavälillä kestävänä liikuntaolosuhteiden tai turvallisuuden näkökulmasta. Tämän vuoksi tekonurmen uusimistarve on noussut merkittäväksi.

Nykytilanne ja tavoiteltu lopputulos

Nykyisen tekonurmen käyttöikää on pyritty pidentämään säännöllisillä syväpuhdistuksilla, paikkakorjauksilla ja muilla huoltotoimenpiteillä. Näiden avulla kenttä on saatu pidettyä käyttökuntoisena, mutta toimenpiteet eivät ole poistaneet alustan rakenteellista kulumista tai ominaisuuksien heikkenemistä. Ottelutapahtumien yhteydessä kentän kunnosta on ajoittain annettu huomautuksia ja joissakin tilanteissa korjaustoimenpiteitä on ollut tarpeen tehdä ennen otteluiden jatkamista.

Tekonurmen uusimisen tavoitteena on varmistaa, että keskusurheilukenttä tarjoaa myös tulevaisuudessa turvallisen, laadukkaan ja kilpailu- sekä harjoituskäyttöön soveltuvan pelialustan. Uusiminen vähentää nykyiseen kenttään liittyviä turvallisuus-, käyttökatko- ja kunnossapitoriskejä. Lisäksi kentän ylläpito perustuisi normaaliin ja ennakoitavaan kunnossapitoon nykyisen poikkeuksellisen tarkkailu- ja korjaustarpeen sijaan.

Nykyistä tekonurmea on tarkoitus hyödyntää mahdollisuuksien mukaan uusiokäytössä kaupungin muissa liikuntakohteissa. Arvion mukaan osa nykyisestä tekonurmesta voidaan siirtää hiekkakentille, mikäli materiaalin kunto sen mahdollistaa ja uusiokäyttö voidaan toteuttaa ympäristön kannalta turvallisesti.

Tarkastellut vaihtoehdot

Tarveselvityksessä on tarkasteltu kahta toteutusvaihtoehtoa ja kolmea rahoitusmallia. Toteutusvaihtoehtoina on arvioitu nykyisen tekonurmen ylläpitämistä sekä tekonurmen uusimista. Uusimisen osalta on tarkasteltu kaupungin omaa investointia, leasingrahoitusta ja lainarahoitusta.

Nykyisen tekonurmen ylläpito ja korjaaminen

Nykyisen tekonurmen ylläpitäminen ja korjaaminen mahdollistavat kentän käytön jatkamisen lyhyellä aikavälillä, mutta ne eivät poista kentän rakenteellisia puutteita. Vaihtoehto lisää käyttötalousmenoja ja siirtää varsinaista investointitarvetta myöhempään ajankohtaan. Vaihtoehtoa voidaan pitää lähinnä siirtymävaiheen ratkaisuna ennen tekonurmen uusimista.

Tekonurmen uusiminen leasing-rahoituksella

Leasingmallissa hankinnan kustannukset jakautuvat usealle vuodelle. Tekonurmikenttä on pitkäikäinen infrastruktuuri-investointi, jota ei käytännössä palauteta rahoittajalle leasingkauden päättyessä. Kenttä käytetään sen teknisen käyttöiän loppuun asti, minkä jälkeen se uusitaan. Tästä syystä leasingrahoituksen etu rajoittuu lähinnä kustannusten jaksottamiseen useammalle vuodelle, eikä se vähennä hankkeen kokonaiskustannuksia.

Kaupungille toimitetuissa vaihtoehtoisissa toteutusmalleissa myös GrIFK Fotboll rf. on esittänyt tekonurmen uusimisen toteuttamista leasing‑rahoituksella. Yhdistyksen laatimassa luonnoksessa leasingjärjestelyn kestoksi on esitetty 96 kuukautta ja kuukausikustannukseksi 4 500 euroa. Tällöin leasingmaksujen kokonaismäärä olisi noin 432 000 euroa koko sopimuskauden aikana. Esitetty laskelma on osa Yhdistyksen tarjoamaa palvelukokonaisuutta ja koskee kuitenkin vain uuden tekonurmen hankintaa eikä siihen sisälly kaikkia hankkeeseen liittyviä kustannuksia, kuten vanhan tekonurmen uusiokäyttöä tai hävittämistä. Tämän vuoksi leasingmallin todellisia kokonaiskustannuksia ei voida käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioida luotettavasti.

Kauniaisten kaupunki on Nordean asiakas ja heiltä leasing-rahoitusta ei ollut mahdollista saada tekonurmihankkeelle. Rahoittaja on tarjonnut vaihtoehdoksi lainarahoitusta.

Tekonurmen uusiminen lainarahoituksella

Kaupungille tarjotun lainavaihtoehdon mukaan 425 000 euron hankinta voitaisiin rahoittaa seitsemän vuoden lainalla. Nykyiseen korkotasoon perustuvan laskelman mukaan rahoituskulut olisivat noin 54 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus nousisi noin 479 000 euroon. Lainarahoitus on leasingia selkeämpi vaihtoehto, mutta kasvattaa investoinnin kokonaiskustannusta rahoituskulujen vuoksi.

Tekonurmen uusiminen kaupungin omana investointina

Investointimallissa kaupunki toteuttaa tekonurmen uusimisen omana hankintanaan ja vastaa kokonaisuudessaan kentän rakenteiden omistuksesta, ylläpidosta ja elinkaaren hallinnasta. Investointimallin keskeinen etu on sen kokonaistaloudellinen edullisuus, koska siihen ei liity leasing- tai lainarahoituksesta aiheutuvia lisäkustannuksia.

Alustavan kustannusarvion mukaan hankkeen kokonaiskustannus on noin 425 000 euroa. Kustannusarvio sisältää uuden tekonurmen hankinnan, nykyisen tekonurmen osittaisen uusiokäytön kaupungin muissa liikuntakohteissa sekä sellaisen materiaalin asianmukaisen hävittämisen, jota ei voida hyödyntää uudelleen. Kustannukset jakautuvat seuraavasti:

• uusi tekonurmi täyteaineineen 323 400 €
• vanhan tekonurmen jatkokäyttö eri kentillä 61 000 €
• vanhan kentän asianmukainen hävittäminen 40 600 €

Kustannusarvioon ei sisälly mahdollista joustinlevyjen uusimistarvetta. Asiantuntija-arvion mukaan nykyiset joustinlevyt ovat todennäköisesti pääosin käyttökelpoisia, eikä merkittäviä lisäkustannuksia tältä osin arvioida syntyvän. Lopullinen arvio voidaan kuitenkin tehdä vasta vanhan tekonurmen purkamisen yhteydessä.

Yhteenveto

Nykyisen tekonurmen ylläpitoa ja korjaamista voidaan pitää enintään väliaikaisena ratkaisuna, sillä se ei poista kentän rakenteellisia puutteita ja lisää käyttötalouteen kohdistuvia kustannuksia kentän ikääntyessä. Leasing- ja lainarahoitus mahdollistavat kustannusten jaksottamisen useammalle vuodelle, mutta kasvattavat hankkeen kokonaiskustannuksia rahoituskulujen kautta.

Kokonaisarvioinnin perusteella tekonurmen uusiminen kaupungin omana investointina on tarkastelluista vaihtoehdoista kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Vaikka investointi edellyttää noin 425 000 euron määrärahan varaamista, vältytään siinä leasing- ja lainarahoituksesta aiheutuvilta lisäkustannuksilta ja rahoituskuluilta. Tämän vuoksi investointimallia pidetään kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisimpana toteutustapana. Hankkeen toteuttaminen olisi aikaisintaan mahdollista vuonna 2027.

Sivistys- ja hyvinvointitoimenjohtaja Mikael Flemmich:

……….

Asian käsittelyn aikana annettiin seuraavat evästykset (6.1, 6.2, 6.3) ja palautusehdotus (6.4):

6.1 Varapuheenjohtaja Patrick Nysten - keskusurheilukentän tekonurmen uusimista koskeva tarveselvitys

(jäsen Althoffin kannattamana)

”Keskuskentän tekonurmen uusimisen tarve on selvä. Koska tällainen investointi tehdään vain noin 12–15 vuoden välein, ratkaisu on tärkeää suunnitella kokonaisuutena ja kentän koko tuleva elinkaari huomioon ottaen. Katsomme, että tarveselvitystä tulee täydentää ja täsmentää seuraavilta osin:

1. Joustolevy

Kustannusarvio 425 000 euroa ei sisällä uutta joustolevyä. Katsomme, että lähtökohtana tulee olla, että myös joustolevy uusitaan ja sisällytetään hankkeen budjettihintaan.

Joustolevy on olennainen osa tekonurmijärjestelmää ja vaikuttaa kentän tasaisuuteen, jousto-ominaisuuksiin ja pelattavuuteen. Noin 12 vuotta vanhan joustolevyn yhdistäminen uuteen mattoon, jota on tarkoitus käyttää seuraavat 12–15 vuotta, ei ole investoinnin kannalta tarkoituksenmukainen lähtökohta.

Lisäksi tarkoituksena on käyttää mahdollisimman suuri osa nykyisestä tekonurmimatosta uudelleen kaupungin muilla kentillä. Tällöin myös nykyinen joustolevy tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää uudelleen vanhan maton yhteydessä.

2. Täytemateriaali

Hiekka tekonurmen täytemateriaalina koetaan käyttäjien keskuudessa epämukavaksi, ja sen peliominaisuuksien koetaan olevan lähempänä perinteistä hiekkakenttää.

Siksi ehdotamme, ettei uudelleen käytettävän tekonurmen täytemateriaaliksi tässä vaiheessa lukita hiekkaa. Valinta tehdään vasta, kun on päätetty, mitä täytemateriaalia keskuskentän uudessa tekonurmessa käytetään.

Hoidon, kunnossapidon ja materiaalinkäsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista käyttää mahdollisuuksien mukaan samaa täytemateriaalia kaupungin tekonurmikentillä.

3. Vanhan maton uudelleenkäyttö

Tavoite käyttää mahdollisimman suuri osa vanhasta tekonurmimatosta uudelleen on hyvä. Myös nykyinen joustolevy tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää uudelleen maton yhteydessä.

Tarveselvityksessä tulee selkeämmin esittää, mille kentille vanha matto ja joustolevy asennetaan sekä mitä toimenpiteitä ja kustannuksia tämä edellyttää.

Samalla tulee arvioida, onko tarkoituksenmukaista käyttää koko uudelleen hyödynnettävä matto nykyisillä hiekkakentillä vai pitäisikö jokin kentistä sen sijaan päällystää asfaltilla esimerkiksi street hockeyn ja muun omaehtoisen liikunnan mahdollistamiseksi. Näin investointi voi samalla parantaa vapaa-ajan tarjontaa ja monipuolistaa kaupungin nykyisten kenttien käyttöä.

4. Leasingvaihtoehto

Tekonurmen leasingvaihtoehtoa tulee täsmentää ennen kuin sitä voidaan taloudellisesti verrata kaupungin omaan investointiin. On tuotava selkeästi esiin, mitä leasinghinta sisältää ja mitkä kustannukset, palvelut ja riskit sisältyvät sopimuskauteen.

Itse tekonurmimaton leasing on suhteellisen harvinaista. Sen sijaan leasing- ja palvelusopimusmallit ovat yleisiä jäähdytysjärjestelmissä ja niihin liittyvässä teknisessä laitteistossa.

Koska jäähdytysjärjestelmä ei ole tässä vaiheessa ajankohtainen, tätä rahoitusmallia ei tarvitse selvittää nyt. Jatkokehityksen linjauksena ehdotamme kuitenkin, että mikäli jäähdytysjärjestelmä tulee tulevaisuudessa ajankohtaiseksi, viranhaltijat selvittävät myös mahdollisuuden toteuttaa se leasing- tai palvelusopimusmallilla.

5. Ympärivuotisen käytön tavoite

Jo tekonurmen rakentamisen yhteydessä vuonna 2014 yhtenä nimenomaisena tavoitteena oli lisätä keskuskentän ympärivuotista käyttöä.

Nykyisessä tarveselvityksessä ei arvioida tämän tavoitteen toteutumista. Käytännössä itse kenttää ei voida varata talvikaudella. Talvikäyttö on koostunut pääasiassa juoksuradalle tehdystä hiihtoladusta, ja käyttö on ollut vähäistä.

Kun kaupunki nyt tekee seuraavan suuren investoinnin seuraaviksi 12–15 vuodeksi, tulee samalla huomioida, miten alkuperäinen tavoite aidosta ympärivuotisesta käytöstä voidaan saavuttaa.

6. Varautuminen tulevaan tekojäähän

Tekonurmen vaihdon yhteydessä kentän alle tulee asentaa putket, joiden avulla kenttää voidaan tulevaisuudessa jäähdyttää tai lämmittää.

Tämä ei tarkoita päätöstä tekojääradan rakentamisesta nyt. Tarkoituksena on varmistaa, että mahdollisuus säilyy. Jos putkia ei asenneta nyt kentän rakenteiden ollessa avoinna, seuraava luonteva mahdollisuus tulee todennäköisesti vasta seuraavan matonvaihdon yhteydessä noin 12–15 vuoden kuluttua.

Tuleva tekojäärata mahdollistaisi huomattavasti tasaisemman ja varmemman jään laadun kuin luonnonjäällä nykyisissä vaihtelevissa talviolosuhteissa. Samalla se parantaisi merkittävästi tavallisten kauniaislaisten vapaa-ajan mahdollisuuksia ja vaatisi vähemmän hoitoresursseja kuin useiden erillisten luonnonjääkenttien ylläpito.

Mahdollisessa tulevassa tekojääratkaisussa jäähdytyksessä syntyvä hukkalämpö tulee myös hyödyntää esimerkiksi uimahallissa tai muussa lähellä sijaitsevassa kaupungin rakennuksessa.

Vaihtoehto 1 – hanke viedään eteenpäin viivytyksettä

Jos hankkeen aikataulu on niin tiukka, että tarveselvityksen palauttaminen tai täydentäminen vaarantaisi matonvaihdon toteuttamisen, ehdotamme investointivarauksen korottamista 500 000 eurosta 800 000 euroon.

Summa perustuu alan suuren urakoitsijan antamaan budjettihintaan ja mahdollistaa sen, että:

• uusi tekonurmi ja uusi joustolevy toteutetaan yhtenä kokonaisuutena,
• tarvittavat putket ja maanalaiset valmistelut kentän tulevaa jäähdyttämistä tai lämmittämistä varten toteutetaan työn yhteydessä.

Tämä ei tarkoita päätöstä tekojääradan rakentamisesta. Se varmistaa, ettei kaupunki nykyisellä investoinnilla sulje pois tätä mahdollisuutta seuraaviksi 12–15 vuodeksi.

Vaihtoehto 2 – tarveselvitys palautetaan valmisteluun

Jos hankkeen aikataulu sallii, ehdotamme, että tarveselvitys palautetaan valmisteluun täydennettäväksi edellä esitettyjen kommenttien pohjalta.

Täydennetyssä tarveselvityksessä tulee erityisesti:

• lähtökohtana olla, että uusi joustolevy sisältyy keskuskentän investointiin,
• täsmentää täytemateriaalin valintaa sitomatta uudelleen käytettävää mattoa tässä vaiheessa hiekkaan,
• esittää, mille kentille vanha matto ja joustolevy käytetään uudelleen ja mitä tämä maksaa,
• selvittää, tulisiko jokin kenttä sen sijaan asfaltoida esimerkiksi street hockeyta ja muuta omaehtoista liikuntaa varten,
• selventää tarkasti, mitä esitetty leasingvaihtoehto sisältää,
• huomioida alkuperäinen tavoite ympärivuotisen käytön lisäämisestä, sekä
• sisällyttää kustannukset putkien asentamisesta ja maanalaisista valmisteluista, joita tarvitaan kentän tulevaa jäähdyttämistä tai lämmittämistä varten.

Täydennetty tarveselvitys tuodaan tämän jälkeen uudelleen valiokunnan päätettäväksi.”

Valiokunta hyväksyi esityksen 6.1 yksimielisesti.

6.2 Jäsen Virva Wahlstedt – tekonurmikentän uusiminen ja talvikäytön kehittäminen

(puheenjohtaja Häyrinen-Immosen ja jäsen Kauppilan kannattamana)

”Kokoomus kannattaa liikuntapaikkojen ympärivuotisen käytön lisäämistä ja pitää tekojääradan toteuttamista sinänsä kannatettavana tavoitteena. Katsomme kuitenkin, ettei jäädytysputkiston sijoittaminen uusittavan jalkapallotekonurmen alle ole tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisin eikä kustannustehokkain ratkaisu.

1.
Jäädytys ja laadukas jalkapallotekonurmi asettavat rakenteelle erilaisia vaatimuksia Uusittavan kentän tulee ensisijaisesti olla mahdollisimman laadukas ja ympärivuotiseen jalkapallokäyttöön soveltuva tekonurmikenttä. Laadukas jalkapallotekonurmi täyttöaineineen ja mahdollisine joustokerroksineen muodostaa jäädytysputkien ja jäädytettävän pinnan väliin lämpövastusta. Jäädytysjärjestelmän mitoitukseen vaikuttavat nimenomaan putkien asennussyvyys, putkiväli ja vaadittava jäähdytysteho. Teknisesti samaa nestekiertoista järjestelmää voidaan käyttää sekä lämmitykseen että jäähdytykseen, mutta järjestelmä on mitoitettava käyttötarkoituksen mukaan.

Jalkapallokentällä lämmityksen tarkoituksena on pitää tekonurmi sulana ja pelattavana pakkasolosuhteissa. Se tukee suoraan kentän varsinaista käyttötarkoitusta ja mahdollistaa jalkapallokauden merkittävän pidentämisen. Jäädytyksen ehdoilla suunniteltu ohuempi hiekkatekonurmi olisi lämpöteknisesti edullisempi, mutta samalla jouduttaisiin tinkimään jalkapallon kannalta tavoiteltavasta pelialustasta.

2.
Jääurheilulle on tarkoituksenmukaisempia sijoituspaikkoja Kaupungin liikuntapaikkaverkostoa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Mikäli käytössä on tulevaisuudessa kaksi jäähallia sekä suuri hiekkakenttä, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä laadukkaasta jalkapallokentästä kompromissia kahden eri käyttötarkoituksen välillä. Hiekkakentän mahdollinen tuleva peruskorjaus tarjoaa luontevan mahdollisuuden rakentaa jäädytysputkisto alustaan, joka voidaan suunnitella alusta lähtien tekojääradan vaatimusten mukaisesti. Näin sekä jalkapallo- että jääolosuhteista voidaan tehdä mahdollisimman hyvät.

3.
Kustannustehokkain etenemismalli. Jos käytettävissä oleva rahoitus riittää ilmeisesti tällä hetkellä vain tekonurmen uusimiseen, Kokoomus esittää seuraavaa vaiheittaista ratkaisua:

Vaihe 1 – nyt:

• uusitaan kenttä laadukkaalla jalkapallokäyttöön tarkoitetulla tekonurmella. Samalla kentän rakenne, kuivatus, tekniset varaukset ja tulevat liitynnät suunnitellaan siten, että nestekiertoinen lämmitys voidaan myöhemmin toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Vaihe 2 – mahdollisuuksien mukaan jo kentän uusimisen yhteydessä:

• selvitetään erikseen kustannus pelkän maanalaisen putkiston asentamisesta ilman lämmöntuotantoa, pumppuja ja muuta tekniikkaa. Putkiston käyttöikä voi olla erittäin pitkä – järjestelmävalmistajat ilmoittavat jopa vähintään 50 vuoden käyttöikiä – joten putkien asentaminen silloin, kun kentän rakenne on joka tapauksessa avoinna, voi olla selvästi edullisempaa kuin kentän avaaminen uudelleen muutaman vuoden kuluttua.

Vaihe 3 – myöhemmin:

• toteutetaan lämmöntuotanto, pumput ja automaatio, kun rahoitus sen mahdollistaa. Nestekiertoinen kenttälämmitys voidaan toteuttaa matalilla käyttölämpötiloilla ja yhdistää esimerkiksi lämpöpumppuihin.

Vaihe 4 – jääolosuhteet:

• selvitetään tekojääradan toteuttaminen erikseen hiekkakentälle sen mahdollisen tulevan peruskorjauksen yhteydessä.

Esitys

Kokoomus esittää, että tekonurmikenttä uusitaan ensisijaisesti laadukkaana jalkapallokenttänä.

Suunnittelussa varaudutaan kentän myöhempään lämmittämiseen ja selvitetään vielä ennen rakentamista kustannus putkiston asentamisesta jo uusimisen yhteydessä ilman varsinaista lämmöntuotantojärjestelmää.

Samalla kaupunki selvittää jäädytysjärjestelmän sijoittamista hiekkakentälle sen tulevan peruskorjauksen yhteydessä.

Näin nykyinen investointimääräraha kohdistetaan mahdollisimman tehokkaasti, vältetään jalkapallokentän laadusta tinkiminen ja säilytetään mahdollisuus kehittää sekä jalkapallon että jääurheilun talviolosuhteita vaiheittain ja kustannustehokkaasti.”

Valiokunta hyväksyi esityksen 6.2 yksimielisesti.

6.3 Puheenjohtaja Ritva Häyrinen-Immonen – kierrätysmaton käyttö

(jäsenten Wahlstedt, Schalin ja Kauppila kannattamana)

”Selvitetään mahdollisuutta saada kierrätysmattomateriaalia ns A1-luokan kentältä.”

Valiokunta hyväksyi esityksen 6.3 yksimielisesti.

6.4 Varapuheenjohtaja Patrick Nysten - tarveselvitys palautetaan valmisteluun

(jäsenten Kauppila ja Althoff sekä puheenjohtaja Häyrinen-Immosen kannattamana)

”Tarveselvitys palautetaan valmisteluun täydennettäväksi edellä esitettyjen kommenttien pohjalta.

Täydennetyssä tarveselvityksessä tulee erityisesti:

• lähtökohtana olla, että uusi joustolevy sisältyy keskuskentän investointiin,
• täsmentää täytemateriaalin valintaa sitomatta uudelleen käytettävää mattoa tässä vaiheessa hiekkaan,
• esittää, mille kentille vanha matto ja joustolevy käytetään uudelleen ja mitä tämä maksaa,
• selvittää, tulisiko jokin kenttä sen sijaan asfaltoida esimerkiksi street hockeyta ja muuta omaehtoista liikuntaa varten,
• selventää tarkasti, mitä esitetty leasingvaihtoehto sisältää,
• huomioida alkuperäinen tavoite ympärivuotisen käytön lisäämisestä, sekä
• sisällyttää kustannukset putkien asentamisesta ja maanalaisista valmisteluista, joita tarvitaan kentän tulevaa jäähdyttämistä tai lämmittämistä varten.

Täydennetty tarveselvitys tuodaan tämän jälkeen uudelleen valiokunnan päätettäväksi.”

Kannatetun palautusesityksen johdosta suoritettiin äänestys.

Suoritetussa äänestyksessä, jossa käsittelyn jatkamista kannattavat äänestivät JAA, ja varapuheenjohtaja Patrick Nystenin palautusesitystä 6.4 kannattavat äänestivät EI, voitti palautusesitys äänin 1-6 (jaa – Wahlstedt ; ei – Althoff, Häyrinen-Immonen, Kauppila, Nysten, Schalin, Virkkula).

Päätös:

Tarveselvitys palautetaan valmisteluun täydennettäväksi edellä esitettyjen kommenttien pohjalta.

Täydennetyssä tarveselvityksessä tulee erityisesti:

• lähtökohtana olla, että uusi joustolevy sisältyy keskuskentän investointiin,
• täsmentää täytemateriaalin valintaa sitomatta uudelleen käytettävää mattoa tässä vaiheessa hiekkaan,
• esittää, mille kentille vanha matto ja joustolevy käytetään uudelleen ja mitä tämä maksaa,
• selvittää, tulisiko jokin kenttä sen sijaan asfaltoida esimerkiksi street hockeyta ja muuta omaehtoista liikuntaa varten,
• selventää tarkasti, mitä esitetty leasingvaihtoehto sisältää,
• huomioida alkuperäinen tavoite ympärivuotisen käytön lisäämisestä, sekä
• sisällyttää kustannukset putkien asentamisesta ja maanalaisista valmisteluista, joita tarvitaan kentän tulevaa jäähdyttämistä tai lämmittämistä varten.

Täydennetty tarveselvitys tuodaan tämän jälkeen uudelleen valiokunnan päätettäväksi.

Liitteet:

Tarveselvitys, keskusurheilukentän tekonurmen uusinta