Yhdyskuntavaliokunta
Esityslista 10.03.2026/Asianro 11

YLKV 10.03.2026    

24/02.06.01.00/2026  

Lisätiedot:

yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh. 050 304 1234

talous- ja hallintoasiantuntija Leena Porvali, puh. 050 382 9233

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Kaupungin ohjeistuksen mukaan valiokuntien tulee raportoida kaupunginhallitukselle toimintakertomusvuoden toiminnastaan. Kaupunginhallituksessa hyväksyttävään tilinpäätökseen tulee sisältymään tiivistelmät valiokuntien käsittelemistä toimintakertomuksista, joita toimialojen tulee sitä ennen selostaa valiokunnille. Tilinpäätös tulee saattaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi maaliskuun kuluessa ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä.

Valiokunnan osalta toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää kaupungin valtuuston talousarviossa hyväksymien tavoitteiden toteutumista ja sen tulee sisällöllisesti noudattaa kaupungin hallituksen hyväksymän talousarvion muotoa. Tavoitteiden toteutumisen ja määrärahojen käytön osalta tulee selostaa poikkeamat sekä niiden vaikutus. Toimialojen tulee myös osaltaan raportoida kehittämisstrategian toteutumista. Strategisten tavoitteiden toteuma on oheismateriaalina.

Toiminta

Asiantuntijat ja hallinto ovat valmistelleet toimialan asioita ja hankkeita valiokunnan päätöksentekoon hyväksyttyjen työohjelmien mukaisesti sekä tehneet viranhaltijapäätöksiä omien valtuuksiensa puitteissa. Erilaiset lausunto- ja selvityspyynnöt (mm. tuotantotapaselvitykset), yleishallinnon kehittämisprojektit sekä hankkeiden valvonta ovat omalta osaltaan työllistäneet henkilöstöä. Kaupunkiratahanke ESKA on Kauniaisille poikkeuksellisen suuri tehtävä ja sitoo henkilöresursseja merkittävästi. Kenttätyöntekijät ovat suorittaneet työohjelman ja ajankohdan mukaisia kiinteistönhoidollisia sekä katujen ja yleisten alueiden huolto- ja kunnossapitotöitä. Kaikkia kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä suunnitelmallisia vuosikorjauksia (investoinnit) ei pystytty toteuttamaan, vaan osa toimenpiteistä jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Ruoka- ja puhdistuspalvelut ovat kuuluneet yhdyskuntatoimen toimialaan 1.1.2024 alkaen.

Talous

Toimintatuotot toteutuivat pääosin tilinpäätösennusteen mukaisesti, toteumaprosentti 93 %. Poikkeuksena maankäyttösopimuskorvaukset, jotka alittuivat 1,2 milj.eurolla. Vuoden 2025 tilinpäätökseen ennustettiin korvauksia Gresantie 1–5 sekä Venevalkamantie 1:n tonttien asemakaavamuutoksiin liittyen. Gresantie 1–5 maankäyttösopimuskorvauksesta toteutui 46 960 € Bensowinkujan katualueen osan luovutuksella. Sopimuskorvauksen loppuosan suoritus siirtyy vuodelle 2026. Venevalkamantie 1 asemakaavan muutos on tullut voimaan vuonna 2023, mutta maankäyttösopimuskorvauksen toteutumisen ajankohta riippuu kyseisen tontin luovutuksen ajankohdasta, eikä tonttia ole vielä luovutettu.  Sisäisten vuokrien osalle oli budjetoitu Bergan vuokratuotto, mutta rakennus myytiin alkuvuodesta, joten vuokratuotot eivät tältä osin realisoituneet.

Toimintamenojen toteuma oli 87,4 %. Toimialan menot alittuivat noin 2,4 milj. eurolla. Merkittävimmät alitukset kohdistuivat henkilöstömenoihin sekä aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen ostoihin.

Henkilöstömenoihin varattua määrärahaa jäi käyttämättä 713 t€. Eniten käyttämätöntä määrärahaa jäi kuntatekniikan ja ruoka- ja puhdistuspalveluiden tulosalueille. Ruoka- ja puhdistuspalvelujen henkilöstömenoissa saavutettiin 361 700 euron alitus mikä oli seurausta täyttämättä jääneistä vakansseista, pitkäkestoisista poissaoloista ilman sijaista, kevennetyistä työaikajärjestelyistä sekä vuoden 2024 lopussa lakkautettujen vakanssien palkkavarauksista. Kuntatekniikan osalla oli ylibudjetointia noin 75 000 euron verran (tilapäiset tuntipalkat) sekä 1–2 kunnossapitotyöntekijän vajaus pitkin vuotta. Todettakoon, että osaavan henkilöstön saatavuus on etenkin teknisellä alalla pitkittänyt rekrytointeja. Henkilöstömenoja raportoidaan laajemmin Henkilöstökertomus 2025 -asiakirjassa.

Toimialalle oli varattu keskitetty määräraha ennakoimattomia palveluostoja varten. Koska vuoden aikana ei ilmennyt merkittäviä lisätarpeita, määrärahasta jäi käyttämättä merkittävä osa. Lisäksi kiinteistönpitoon ei kohdistunut ennakoituja, talousarviossa huomioituja suurempia korjaustoimenpiteitä, mikä pienensi toteutuneita menoja edelleen.

Aineiden ja tarvikkeiden menot jäivät talousarviota pienemmiksi erityisesti energian (sähkön ja lämmityksen) sekä elintarvikehankintojen osalta. Elintarvikkeiden ostojen noin 200 000 euron budjettiylijäämä selittyy sillä, että talousarvio laadittiin edellisvuosien toteumien sekä kustannusarvioiden pohjalta, jotka ennakoivat korkeampaa kustannustasoa kuin mitä vuonna 2025 toteutui. Sähkön ja lämmityksen osalta varauduttiin talousarviossa 2–3 %:n hinnannousuun vuoden 2024 hintatasoon verrattuna. Todellisuudessa sähkö- ja lämmitysenergian hintakehitys oli edelleen laskeva, joten talousarvion määräraha alittui selvästi. Myös kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteillä, joita jatkettiin, on vaikutusta määrärahan alittumiseen. Tilakeskus on parin viime vuoden ajan vastannut omana toimintana osasta kaupungin kiinteistöhuollon ylläpitokorjausten sähkötöistä, ja tämäkin on osaltaan vaikuttanut käyttämättömän määrärahan osuuteen aikaansaatuina säästöinä.

Kaupunginhallituksen asettamia talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä on edistetty ohjelman mukaisesti. Käyttötalouden toimintakertomus on oheismateriaalina.

Kuntaosuudet

Kuntaosuudet (HSL, HSY, ESYT) ovat palveluiden ostoihin sisältyviä, toiminnasta riippumattomia pakollisia menoeriä, jotka perustuvat mm. kaupungin asukaslukuun sekä palveluntoimittajan ja kaupungin väliseen sopimukseen. Yhteistyö HSL- ja HSY- kuntayhtymien kanssa jatkui tiiviinä. HSL:n taloudellinen tilanne jatkui tiukkana ja matkustajamäärien palautuminen koronapandemiaa edeltävälle tasolle hitaana. Jäsenkunnat joutuivat paikkaamaan lipputulojen menetyksiä korotettuina kuntaosuuksina. Tarve jatkunee myös tulevina vuosina. Lisäksi HSL joutuu etsimään myös muita keinoja talouden tasapainoon saattamiseksi.

Kuntatekniikan käyttötalouteen on sisällytetty HSL-joukkoliikenteen kuntaosuus sekä Helsingin seudun ympäristöpalveluille maksettava kaupungin hulevesitaksa. HSL joukkoliikenteen kuntaosuuden määrärahavaraus laaditaan HSL hallituksen hyväksymän alustavan arvion perusteella, joka ei ole lopullinen arvio. HSL:n hallitus esitys Kauniaisten kuntaosuuden suuruudeksi oli 2,5 milj. euroa ja tämä oli myös kaupungin budjettivaraus vuodelle 2025. Lopullinen tilinpäätöksen mukainen toteuma ylittyi noin 18 000 euroalla. Kyseessä on kaupungin merkittävin kuntaosuus. HSL:n talouden skenaariot ovat osoittautuneet vaikeasti ennustettaviksi. Jatkossakin kuntaosuuden suuruuteen vaikuttavat toisaalta menopuolen kustannuskehitys, toisaalta lipunhintojen korotukset ja lipputulojen kehitys. Lisäksi suurien investointihankkeiden vaikutus lipunhintoihin on merkittävä. Tästä syystä suurien liikenneinfrahankkeiden investointikustannuksia kohdistava infrakorvausjärjestelmä on tarkasteltavana.

Investoinnit

Vuoden 2025 kaupungin talonrakennushankkeista merkittävimmät olivat Kasavuoren koulukeskuksen A-siiven elinkaarta jatkavat korjaukset ja kirjaston asiakastilojen uudistaminen, jotka valmistuivat aikataulun ja budjetin mukaisesti. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen 10-vuotisohjelma eteni suunnitelman mukaisesti: 4 hanketta käynnistettiin ja kahta vuonna 2024 alkanutta hanketta jatkettiin, näistä kaikki 6 valmistui vuoden aikana. Kirjaston investointihankkeen yhteydessä toteutettiin energiatehokkuutta parantavia sekä elinkaarta jatkavia erillishankkeita.

Merkittävimmän käynnissä olevan infrahankkeen, kaupunkiradan ja siihen kiinteästi liittyvien erilliskohteiden pyöräilyväylä Baanan ja Postitorin kiertoliittymän rakennustyöt ovat jatkuneet ja edistyneet suunnitelmien mukaisesti. Kaupunkiratahanke on työllistänyt kuntatekniikan, ympäristötoimen ja viestintätiimin asiantuntijoita huomattavasti odotettua enemmän ja sitonut näiden osastojen henkilöstöresursseja. Kauniaisten kaupungin etujen valvominen hankkeessa vaatii laaja-alaista valvontaa, aktiivista osallistumista hankepalavereihin sekä viestintää ja yhteistyötä hankkeen toimijoiden kanssa.

Hankkeen toteutusvaiheeseen ei myönnetty EU:n CEF-tukea.  Sen sijaan vuosien 2020-2023 aikaiselle suunnitteluvaiheelle myönnettiin loppuraportin hyväksymisen yhteydessä 306.374,87€ aiemmin myönnetyn ennakon (547.007,41€) lisäksi. Yhteensä suunnittelukustannuksiin saatiin täten 853 375,28 euron verran tukirahoitusta. Baanan toteutukseen saatiin MAL-sopimusneuvotteluien tuloksena 2,6 miljoonan euron valtiontuki, josta maksettiin 1.erä noin 811 000 euroa.

Tarkempi selvitys kaupungin rakentamisesta on esitetty oheismateriaalina olevan investointihankkeiden toteumaseurannan yhteydessä. 

Yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju:

Päätös:

Oheismateriaali:

Yhdyskuntatoimen alaisten strategisten tavoitteiden toteumat

Yhdyskuntatoimen yhteenveto tulosalueittain, käyttötalous

Yhdyskuntatoimen hankkeet, investoinnit

Jakelu:

Kaupunginhallitus

Taloushallinto