Yhdyskuntavaliokunta
Esityslista 19.08.2025/Asianro 10

YLKV 19.08.2025     

310/00.04.01.02/2025  

Lisätiedot:

yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh. 050 304 1234

kuntatekniikkapäällikkö Anna Ahtila, puh. 050 544 6427

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Taustaa

HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan.

HSY:n hallitus päätti kokouksessaan 13.6.2025, kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti, pyytää 5.9.2025 mennessä jäsenkuntien lausunnot alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2026–2028 Ote kokouksesta:

https://hsy10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2025194-2

Esityslistan oheismateriaalina on lausuntopyyntö sekä alustava toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2026–2028. Aineisto löytyy myös HSY:n internet-sivuilta osoitteesta esityslistat, pöytäkirjat 1.9.2020 eteenpäin:

https://www.hsy.fi/hsy/paatoksenteko/

Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymän strategia tarkistetaan aina hallituskauden vaihtuessa. HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2026–2028 tavoiteasetanta ja budjetointi perustuvat HSY:n hallituksen esittämään strategiaan 2030, josta yhtymäkokous on päättänyt marraskuussa 2022.  Tavoiteasetanta ja budjetointi perustuvat myös jäsenkuntien omistajaohjauksen tavoitteisiin.

Voimassa oleva HSY:n strategia käsittää toiminta-ajatuksen, arvot ja vision vuoteen 2030 sekä seuraavat strategiset päämäärät, jotka toimivat tavoitteiden pohjana:

Yhteenveto toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2026–2028

Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa vuosille 2026–2028 tuottavuustavoitteena on ollut keskimääräinen 1,5 % vuotuinen tuottavuuden paraneminen ja talouden tasapaino.

Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä vesihuollon ja jätehuollon hintamuutokset.

Yleisenä kustannustason muutoksena talousarviovuodelle 2025 on käytetty 2,0 %, ellei tarkempaa ennustetta hintamuutoksista ole ollut käytettävissä. Taloussuunnitelmavuosille 2027 ja 2028 on esitetty myös 2,0 %, ellei tarkempaa ennustetta hintamuutoksista ole ollut käytettävissä.

Vesi- ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n hallituksen keväällä 2024 hyväksymään 20 vuoden investointiohjelmaan. TTS:ssa 2026–2028 on investointeihin esitetty tehtäväksi vuosittaisia tarkennuksia.

Toiminta:

HSY:n verkostoon pumpatun veden määrän arvioidaan hitaasti kasvavan suunnittelukaudella. Rakentamisen volyymien ennustaminen on edelleen haastavaa ja aallonpohja on ollut ennustettua leveämpi sekä syvempi. HSY arvioi käänteen tapahtuvan TTS-kaudella 2026–2028, mutta vaikutusta veden kulutukseen ja määrään on vaikea ennustaa. Yleisesti nähdään pääkaupunkiseudun kasvun jatkuvan ja sitä kautta myös HSY:n vesihuollon asiakasvolyymin kasvu jatkuu pitkällä aikavälillä. Tämä vaikuttaa käyttömaksujen kautta saatavaan tulovirtaan. Asukaskohtaisen vedenkulutuksen arvioidaan pitkällä aikavälillä edelleen laskevan.

Vuonna 2026 tuotetun veden määrän arvioidaan olevan 95,3 miljoonaa m3 ja laskutettavan vedenmyynnin 76,2 miljoonaa m3. Jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän arvioidaan olevan yhteensä 153,6 miljoonaa m3.

Kiinteistöjen astiatyhjennysmäärä (kpl) on kääntynyt laskuun. Sekajätteen tyhjennysten määrän arvioidaan laskevan vuosittain 1–2 % TTS kauden aikana. Vuonna 2026 asiakaskiinteistöillä tehdään noin 9 miljoonaa jäteastiatyhjennystä ja kuljetetaan jätteitä yhteensä noin 380 000 tonnia. Jätemäärien osalta suoritteiden (tn) arvioidaan laskevan talousarviovuonna ja suurin yksittäinen syy on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden poistuminen HSY:n järjestämästä jätteen kuljetuksesta. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, joka vastaa julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä alueellaan myös jatkossa.

Asukaskiinteistöillä tavoitteena on sekajätemäärän palauttaminen alenevalle trendille tekemällä kierrättäminen mahdollisimman helpoksi ja kampanjoimalla sen puolesta. Jätteen energiakäyttöön Vantaan Energian jätevoimalaan toimitetaan jätteitä yhteensä 205 000 tonnia vuositasolla. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa TTS-kaudella ennakoidaan edelleen maa-ainesten ja rakentamiseen liittyvien jätteiden määrän laskua tai säilymistä vuoden 2025 tasolla. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa käsitellään jätteitä vuosittain yhteensä noin 223 000 tonnia.

Henkilöstö:

Henkilöstön määrällinen tarve on arvioitu voimassa olevassa henkilöstösuunnitelmassa 2025–2027. Yksityiskohtaisella tasolla laaditun suunnitelman mukaisesti henkilöstömäärä ei suunnitelmakaudella nouse. Tulevaisuuden muutoksiin pyritään vastaamaan nykyisten tehtävänkuvien muutoksilla. Vuodelle 2026 suunniteltu alustava henkilöstömäärä on 828,3 henkilöä. Henkilöstömäärien toteutumat ovat vuosittain jääneet suunniteltua alemmalle tasolle. Henkilöstösuunnitelma päivitetään syksyn lopullisen toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä.

Käyttötalous:

HSY:n toimintatuotot vuonna 2026 ovat 519,3 miljoonaa, mikä on 27,8 miljoonaa (5,7 %) enemmän vuoden 2025 ennusteeseen verrattuna.

Vesihuollon käyttömaksuihin esitetään talousarviovuodelle kokonaiskorotusta 5 % ja suunnitelmavuosille 2027 5 % ja 2028 2 % korotusta. Perusmaksuihin esitetään talousarviovuodelle kokonaiskorotusta 13 %. Suunnitelmavuosien vastaavat korotukset ovat 9 % vuonna 2027 ja 7 % vuonna 2028.

Myyntituottojen budjetoinnissa on otettu huomioon toimintavolyymien muutokset sekä talousmallien mukaiset alustavat hintamuutokset. Laskutetun veden volyymi pienentyi useamman vuoden peräkkäin, mutta kääntyi nousuun 2024. Tämä kehitys on jatkunut kevään 2025 ja TTS-kaudella ennustetaan kasvun olevan vuosittain noin 0,3 %. Korotuksissa inflaatio olettama on 2 %. Vesihuollon maksujen painotuksia on strategiatavoitteiden mukaisesti tarkistettu vastaamaan paremmin aiheuttamisperiaatetta. Muutokset tehdään vaiheittain.

Maksujen reaalikorotusten nousuun suurimpana syynä on erityisesti saneerausinvestointitason edellyttämän rahoituksen kattaminen täysimääräisesti asiakasmaksuilla. Liittymismaksukertymä on laskenut edelleen rakentamisen taantuman jatkuessa. Liittymismaksun yksikköhintaa korotetaan siten, että kerrostalojen maksuja korotetaan 10 % ja muiden kiinteistötyyppien 25 %. HSY:n tavoitteena on saavuttaa asteittain TTS-kaudella liittymismaksujen kustannusvastaavuus suhteessa aluerakentamisen kustannuksiin. Kaupunkien maksama korvaus yleisten alueiden hulevesistä tarkistettiin vuonna 2025. Sopimuksen puitteissa veloitus vuonna 2026 on noin 9,0 milj. euroa vuodessa, vuonna 2024 veloitus oli 7,2 milj. euroa vuodessa. Myös Kauniaisten HSY:lle maksama vuosikorvaus nousee tämän mukaisesti.

Jätehuollon toimintatuottojen arvioidaan kasvavan TTS-kaudella. Tulokertymää lisää osin biokaasun energiamyynti ja osin hinnankorotukset. Hinnoissa on laskettu keskimäärin noin 4 % korotus vuodelle 2026, toisaalta samalle vuodelle ajoittuu sosiaali- ja terveyspalveluiden poistuminen HSY:n järjestämästä jätteen kuljetuksesta, joten talousarviovuonna tuotot lisääntyvät noin 2 %. Vuosien 2027 ja 2028 tulokertymän lisäys johtuu lähinnä taksan tarkistamisesta tyhjennyskertojen jäädessä vuoden 2026 tasolle. Metallin ja sähkön hintoihin liittyy suurta epävarmuutta, mikä vaikuttaa näistä saataviin tuloihin.

Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti HSY perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Maksuosuudet jaetaan jäsenkuntien asukasluvun suhteessa ja Kauniaisten osuus on 1 %. Kuntaosuuksilla katetaan se osuus seutu- ja ympäristötiedon tehtävien hoidosta aiheutuvista kustannuksista, jota ei voida kattaa tulosalueen muilla myyntituotoilla tai ulkopuolisella hankerahoituksella. Seutu- ja ympäristötiedon toiminta perustuu jäsenkuntien tarpeisiin ja toiveisiin palveluista ilmastotyössä, ilmansuojelutyössä ja tietoyhteistyössä. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen aiempien vuosien ylijäämäisistä tuloksista kertynyt kumulatiivinen ylijäämä hyvitetään laatimalla tulosalueen budjetti alijäämäiseksi siten, ettei kuntaosuuksia laskuteta täysimääräisinä. Vuoden 2025 tulosennusteen mukainen kumulatiivinen ylijäämä on noin 0,771 milj. euroa. Ylijäämä on kohdistettu etupainotteisesti sitten, että eniten ylijäämää käytetään vuonna 2026.

Vuonna 2026 laskutettavat kuntaosuudet ovat 4,6 milj. euroa, jossa aikaisempien vuosien ylijäämähyvitystä on 409 000 euroa. Kauniaisten kuntaosuus suunnitelmakaudella on 46 000 euroa v. 2026, 47 000 euroa v. 2027 ja 49 000 euroa v. 2028. Osuus budjetoidaan ympäristötoimen käyttötalousarvioon.

HSY:n toimintamenot vuonna 2026 ovat 227,5 miljoonaa euroa, joka on 6,8 milj. (3,1 %) euroa enemmän kuin vuoden 2025 ennusteessa. Toimintakulujen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja merkittävimmät tiedossa olevat kustannusmuutokset.

Vuonna 2026 toimintakuluista noin 54 % koostuu palveluiden ostoista kuten jätteen kuljetuspalvelujen ostoista, IT-kuluista, asiantuntijapalveluista sekä rakentamis- ja kunnossapitopalveluista. Henkilöstökulujen osuus on noin 26 %, materiaalihankinnat 15 % sekä muut kulut 1 %.

Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate talousarviovuonna 2026 on 294,2 milj. (56,7 %) euroa, kun sen vuonna 2025 ennustetaan olevan 273,3 milj. (55,6 %) euroa. Ero johtuu suurelta osin myyntituottojen arvioidusta kasvusta vuonna 2026. Hintamuutokset vaikuttavat myyntituottoihin positiivisesti suunnitelmakaudella. Suunnitelmavuonna 2027 toimintakate paranee ja on 316,1 milj. (57,9 %) euroa ja vuonna 2028 328,2 milj. (58,4 %) euroa.

Nettorahoituskulut vuonna 2026 ovat 81,8 milj. euroa. Korkokuluista 55,4 milj. euroa on jäsenkunnille perustamislainoista maksettavia korkoja. Peruspääoman korko, jota jäsenkunnat alkoivat periä vuodesta 2021, oli vuosina 2023–2024 1,0 % ja vuodesta 2025 alkaen 1,5 %. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 280 000 euron osinkotuotot Uudenmaan Woima Oy:ltä vuosille 2026–2028. Suunnitelmakauden aikana nettorahoituskulut kääntyvät pieneen nousuun ollen vuonna 2028 83,5 milj. euroa.

Talousarviovuoden 2026 tulos on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vastaavien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen 30,6 milj. euroa ylijäämäinen, vuonna 2027 53,5 milj. euroa ylijäämäinen ja vuonna 2028 58,7 milj. euroa ylijäämäinen. Tästä johtuen HSY:n velkaantuminen alkaa taittua TTS-kauden aikana.

Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2026 HSY:n vuosikate on 212,5 milj. euroa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 335,9 milj. euroa. Vuonna 2027 investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat 335,3 milj. euroa ja vuonna 2028 333,6 milj. euroa. Erityisesti vesihuollon investointien rahoittamiseksi suunnitellulla tasolla joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 324 milj. euroa.

Investoinnit

Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat keväällä 2024 laadittuihin 20 vuoden investointiohjelmiin.

Vuonna 2026 investoinnit ovat yhteensä 213,7 miljoonaa euroa, josta 194,7 miljoonaa on vesihuollon ja 16,5 miljoonaa jätehuollon investointeja. Muut investoinnit ovat yhteensä 2,6 milj. euroa.

Vesihuollon investointien taso säilyy suunnitelmakaudella korkealla tasolla johtuen pääosin jäsenkuntien edelleen korkeana säilyvästä infrastruktuuri-investointien tasosta. Lisäksi HSY:n omien investointien osalta korostuvat verkostosaneeraukset sekä turvattu juomavesiteemaan liittyvät hankkeet. Tavoitteena on määrätietoisesti nostaa saneerausinvestointien määrää vuositasolla. Vesihuollon kokonaisinvestointien määrä tällä suunnitelmakaudella on keskimäärin 190 milj. euroa.

Jätehuollossa investoinnit painottuvat strategian mukaisiin vastuullisiin ja kehittyviin palveluihin, ympäristövastuuseen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen. Talousarviovuonna valmistuu biokaasulaitoksen mädätteen jalostuksen maatalouskäyttöön mahdollistava biomädätteen käsittelylaitos ja suunnittelukaudella toteutetaan kierrätys- ja Ekomo-toiminnan edellyttämiä kenttärakenteita.

Rahoitus:

Perustamislainoista HSY:n jäsenkunnilta on jäljellä yhteensä 1,1 miljardia euroa, jonka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pitkäaikaista lainaa vuoden 2025 lopussa ennusteen mukaan noin 848 miljoonaa, mikäli vuoden 2025 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteiden mukaisesti.

Toiminnan ja investointien rahavirta kääntyy positiiviseksi vuodesta 2027 alkaen. Tulorahoitus ei kuitenkaan riitä kattamaan nykyisten lainojen lyhennyksiä, joten TTS-kaudella joudutaan nostamaan edelleen uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 324 milj. euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 381 milj. eurolla, josta 95,8 milj. euroa on jäsenkuntalainojen lyhennyksiä. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 870 milj. euroa. Uudessa strategiassa tasapainoinen talous on yhtenä merkittävänä fokusalueena. Toimintamenojen kehittymistä on tarkasteltu huolellisesti. Talouden tasapainottaminen edellyttää tuottavuusohjelman lisäksi asiakasmaksujen korotuksia kummallakin toimialalla.

Viime vuosien suurten investointien vuoksi HSY:n omavaraisuusaste on heikentynyt. Suunnitelmakaudella omavaraisuusaste kääntyy nousuun ja kehittyy strategisten tavoitteiden mukaisesti. Viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 26,8 %.

Esitys lausunnoksi

Toimintasuunnitelma kuvastaa HSY –kuntayhtymän vahvaa ja luotettavaa roolia vesi- ja jätehuollon palveluiden toimittajana sekä ajantasaisen seutu- ja ympäristötiedon tuottajana. HSY:n tuottamat palvelut vastaavat toimintaympäristön muutoksia ja ajankohtaisia haasteita. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2026–2028 tavoitteet perustuvat voimassa olevaan strategiaan johdonmukaisesti.

Vesihuollon toimiala on aktiivisesti mukana Huoltovarmuuskeskuksen toiminnassa, ja vesihuollon riskejä pyritään hallitsemaan kaikilla toiminnan tasoilla. Tämä on erittäin tärkeää, ja olisi syytä ottaa asia huomioon myös tulevan strategian laadinnassa, jotta vesihuollon toimintavarmuuden merkitys kaikkeen toimintaan varmistettaisiin. Vesihuolto on yksi yhteiskunnan kriittisimmistä toiminnoista ja sen tulee toimia kaikissa tilanteissa.

Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakaudella jatkuu korkealla tasolla. Lainojen lyhennykset aiheuttavat painetta HSY:n talouteen. Tasapainoinen talous on strategiassa merkittävänä painopisteenä, kuten vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa pitääkin. HSY on ottanut omistajakuntien asettaman haasteen tunnollisesti vastaan ja talouden osalta on näköpiirissä pientä myönteistä kehitystä.  Toiminnan rahoitus perustuu osittain kuitenkin vuosittaiseen ja jatkuvaan uuden ulkopuolisen lainan nostamiseen, mikä heikentää omavaraisuusastetta. Tästä syystä on hyväksyttävää, että asiakasmaksujen korotuksia toteutetaan kummallakin HSY:n toimialalla.

HSY:n erittäin investointipainotteisen talouden osalta talouden tasapainossa on ennen kaikkea kysymys investointikustannusten hallinnasta. Toisaalta investointien tulee toimintavarmuuden vuoksi olla riittävällä tasolla, etenkin tulee huomioida, että vesijohtoverkoston saneerausvelka ei kasva, mikä pidemmällä tähtäimellä nostaisi kokonaiskuluja akuuttien korjausten ja lisääntyvien vuotojen muodossa.  Vesijohtoverkostojen kunnosta tulee pitää huolta siten, että hukkaan menevien vuotovesien määrää pystytään vähentämään.  Seudun vesijohtoverkoston ikä huomioon ottaen, ei ole realistista vaatia HSY:ltä samanaikaisesti saneerausvelan pienentämistä ja tariffien reaalisten hinnankorotusten välttämistä kokonaisuudessaan. On myös selvää, että käynnissä olevat jäsenkuntien alueiden suuret infrahankkeet nostavat myös HSY:n investointien määrää.

Kauniainen toteaa, että talouden tasapainottamistoimissa, saneerausvelan kehityksessä, investointien suhteessa ja niiden priorisoinneissa HSY on toiminut vastuullisesti ja ottanut taloudenpidon vakavasti.

Velkaantumista tulee kuitenkin kaikin tavoin pyrkiä taittamaan edelleen tulevina vuosina, myös saneerausvelan näkökulmasta kestävällä tavalla.

Pidemmällä aikavälillä tulee jatkaa rahoituksen tasapainon tavoittelua niin, että toiminnan kustannukset ja  investointimenot voitaisiin kattaa tulorahoituksella. Tämän lisäksi tariffien toistuvia reaalisia hinnankorotuksia tulisi välttää, mikä toteutuu toiminnan vuosittaisen tuottavuuden tason noston myötä ja mitoittamalla toiminta, etenkin investointitaso, rahoituksellisesti kestävälle tasolle. Odotettavissa on vuosien mittaan uusia investointitarpeita, joten harkintaa hankkeiden priorisointiin tarvitaan jatkossakin. On hyvä, että investointiohjelma on laadittu 20 vuodeksi, koska näin parannetaan investointitason hahmotettavuutta, selkeyttä ja investointien priorisointia.

Vesijohtoverkoston hävikin pienentämiseksi tulee jatkaa saneerauksia ja muita tehostustoimenpiteitä, jotta mahdollisimman suuri määrä verkoston vedestä saataisiin laskutuksen piiriin. HSY:on tehnyt hyvää työtä laatimalla piilovuodoille toimintavan ja tämän toimintatavan juurruttamiseksi osaksi normaalia toimintaa tulee kiinnittää huomiota.

Vesihuollon toimintavarmuuden kehittäminen niin fyysisen kuin kyberturvallisuuden uhan osalta ovat erittäin hyviä ja ajankohtaisia tavoitteita. Kyberturvallisuuden osalta tulee tehdä jatkuvasti töitä, jotta nykyisessä muuttuneessa toimintaympäristössä turvataan vesihuollon toimivuus. Kyberturvallisuuteen tulee luoda selkeät ohjeet kaikille, jotka käsittelevät teknisiä yksityiskohtia sisältäviä dokumentteja.

Jätehuollon toimiala jatkaa kiitettävällä tavalla hyvää työtä alan jatkuvasti tiukentuvan lainsäädännön parissa ja edistäen hyvin kiertotalouden sekä materiaali- ja energiatehokkuuden päämääriä.

Jätteiden sivuvirtojen hyödyntämistä pääkaupunkiseudulla tulee jatkossakin kehittää yhteistyössä palveluja tuottavien yritysten kanssa. Jätehuoltotoimialan talouden suunnittelu on tehty kestävällä tavalla ja ottanut hyvin huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset.

Seutu- ja ympäristötoimi tukee jäsenkuntia MAL-työn tausta-aineistojen kokoamisessa ja mm. ajantasaisen kasvihuonehuonekaasupäästöjen seurannan tuottamisessa. Tämä toimii arvokkaana tukena kuntien hiilineutraaliuden tavoittelussa.

Kuntayhtymän koordinoima yhteistyö vesihuollon kehittämissuunnitelmien, toiminta-alueiden päivityksen sekä palvelusopimusten seurannan asioissa yhdessä HSY:n ja muiden jäsenkuntien kesken sujuu hyvin.

Kauniaisten ja HSY:n välinen käytännön yhteistyö on vakiintunutta ja toimii hyvin vesihuoltoinvestointien ja kadunrakennustöiden yhteen sovittamisessa.

Yhteistyötä on hyvä syventää kaupunkilähtöisten hankkeiden toteuttamisessa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Parhaillaan käynnissä olevassa kaupungin suurimmassa infrahankkeessa eli Espoon kaupunkiratahankkeessa toteutetaan Väyläviraston ratatöiden lisäksi kaupungin erilliskohteita ja myös vesihuoltoverkostoon kohdistuu toimenpiteitä. Hankkeessa rakentaminen jatkuu vuoteen 2027 asti Kauniaisten alueella.  Rakentamisen aikana nopea ja sujuva yhteistyö sekä tiedonkulku on erittäin tärkeää, jotta työt saadaan tehtyä paitsi kustannustehokkaasti, myös mahdollisimman vähin häiriöin.

On myös hyvä huomioida käynnissä oleva HSY:n vesihuoltoverkon saneeraus Gallträsk-järven pohjoispuolella. Kauniaisten kaupunki huomauttaa, että Gallträsk-järvi ympäristöineen on kauniaislaisille erittäin tärkeä virkistysalue maisema- ja luontoarvoineen. Alue on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Urakassa on tähän asti otettu hyvin huomioon alueen ympäristöarvot ja työssä tulee jatkossakin välttää puiden kaatamista ja olla tarkkana, jotta arvokkaalle ympäristölle ei aiheuteta vahinkoa. Kauniaisten kaupunki edellyttää myös selkeää, kattavaa ja ennakoivaa tiedottamista koko hankkeen yhteydessä, myös paikan päällä ja kaksikielisenä.

Kauniainen on huolestunut HSY:n tarkastelemasta jätevesiverkoston investointihankkeesta, jossa Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamojen välille rakennettaisiin siirtoyhteys. On otettava huomioon, että siirtoviemärin rakentaminen seudun tiiviiseen kaupunkitilaan on vaativaa ja vaatii paljon sekä suunnittelulta että toteutukselta, ja hankkeen kustannukset voivat nousta hyvin korkeiksi. Hankkeen toteutusta pohtiessa tulee huomioida hankkeen yhteiskunnalle aiheuttamat haitat mm. louhinnan, ympäristövaikutusten ja työmaajärjestelyiden näkökulmista.

Kauniaisten kaupunki korostaa, että HSY:n tulee vakavasti arvioida, onko siirtoviemäriyhteys todella kustannustehokkain ja toimintavarmuuden kannalta paras ratkaisu ja kehottaa HSY:tä tarkastelemaan kattavasti myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kauniaisten näkemyksen mukaan vaihtoehtona tulisi tarkastella myös kolmannen, muista puhdistamoista riippumattoman laitoksen rakentamista.
Tällainen ratkaisu tarjoaisi lisäkapasiteettia jätevedenkäsittelyyn, parantaisi huoltovarmuutta ja olisi pitkällä aikavälillä vähemmän altis keskitetyn järjestelmän häiriöille.

Yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju:

Valiokunta päättää esittää KH:lle, että se antaisi HSY:n hallitukselle esityksen mukaisen lausunnon HSY –kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2026-2028.

Päätös:

Oheismateriaali:

HSY lausuntopyyntö 648/2025

HSY –kuntayhtymän alustava toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2026-2028

Jakelu:

Kaupunginhallitus